Kategoriat: Muu kirjoitus
24.09.2005
Kiitollisuus valtaa mielen: taas on pyykinpesukone korjattu; ja ihan itse! Tällä kertaa vika oli vaatimattomampi kuin viimeksi: vain yksi tukkapinni poistoputkessa. Viimeksi oli sentään pari ruostunutta naulaa sen lisäksi.
Tietysti joku koiranleuka keksii että naisväki itse käyttää tukkapinnejä joten joutaa korjatakin rikkomansa. No, tosi on. Mutta miten selität naulat? Rehellisyyden nimissä nekin olivat allekirjoittaneen takataskusta kun olin köynnöksiä varten laitellut naruja kukkien kiivetä. Tukkapinnit sen sijaan löytyvät nuorison päästä, allekirjoittaneen päässä sellaiset eivät pysy. Eivät näköjään nuorisonkaan, sen puoleen.
Kerran äimistytin korjaajan (sillä kertaa vika oli vähän teknisempi!) kertomalla missä vika sijaitsee. Vika on siinä että vedenlämmityssysteemi on rikki, tiesin kertoa. Kun asia oli toteen näytetty, korjaaja kysyi kunnioituksen vallassa(selvästi kuulin sen äänestä ja ihmettelevästä ilmeestä), mistä saatoin tietää. No, se ei ollut kovin vaikeaa tällaiselle ammattilaiselle: avasin koneen kesken pesun, ja huomasin, että vesi on kylmää: kone ei siis lämmitä vettä. Tuonhan jokainen kuivakorva ymmärtää, mutta korjaajallahan ei toki ollut tällaista naisen logiikan suomaa tietämystä, kun oli mies.
Niin että tästedes korjaajaa tuskin tarvitaan kovin äkkiä, tai ainakin pitäisi saada alennusta, kun asiantuntija on omasta takaa. Naisen logiikkaa vain käyttämään; pesukoneen kanssa varsinkin. Useimmiten syynä on juuri kyseisen poistoveden putken tukkeutuminen kertyneellä moskalla. Tai sitten isommilla esineillä.
Paula Hakkola, VAASA