Kategoriat: Muu kirjoitus
7/04
Se toinenkin mansikka on kohdannut tiensä pään takapihani kukkaruukussa. Lorussa kysytään "ken söi kesävoin". Minä tiedän ken söi mansikat.
Katselin huvittuneena eräänä päivänä harakan hypähtelyä takapihalla. Mielenkiintoista seurata noita luonnon eläviä. Vähitellen se muina miehinä loikahteli kukkapurkin ohi ja nappasi sen silloin ainokaisen kypsän marjan. Siinä vaiheessa meikäläisen luontoystävällisyys petti ja syöksyin ulos ja kivi kouraan. Karjahdellen ilmaisin harakalle että lähestymiskielto astuu voimaan tälle pihalle nyt just. Se oli siinä vaiheessa jo ties missä räkättämässä ja mansikasta nauttimassa. (Vähäinen ilo - pieni mansikka!).
Miten se tiesi mansikan olemassaolosta? Taisi haistaa vai lieko tehnyt tutkimusretkiä jo aiemminkin. Taatusti oli. Tänä aamuna tein samanlaisen syöksyn mutta mansikasta ei ollut kuin lehdet jäljellä. Harakka veti pitemmän korren vai sanoisinko molemmat mansikat!
Paula Hakkola