Kategoriat: Muu kirjoitus
7/96
Kiitos Nivala-viikon järjestäjille, olin ensi kertaa mukana ja nautin kovasti.
Yövaellus oli mahtava kokemus vaikka kieltämättä olin samaa mieltä mukana olleen kirjoittajan kanssa siitä, että informaatio ei oikein pelannut. Mutta se ei minua lannistanut. Ensi vuonna uudestaan ja toivon mukaan vaihteeksi eri reitti.
Vaellusreitti oli sopivan pituinen ja porukka mukavaa: täytyy olla vain asennetta. Ja hyvä juttukaveri mukaan jos haluaa rupatella. Kiitos sille emännälle, joka siellä kalliolla mukavasti laulaa luikautti miehille vastaukseksi.
Oli virkistävää nähdä monia entisiä koulukavereita ja vaihtaa kuulumisia. Oli kiva ängetä kyläänkin yhdelle sun toiselle tutulle. Tervetuloa vaan tänne Vaasan puoleen kyläilemään kun käytte Wasalandiassa tai laivoilla!
Kyllä heinänseivästys aina aurinkorannalla lojumisen voittaa, tuli nähdyksi. Taito jonka joskus on oppinut, ei häviä vaikka on vuosia vierähtänyt edellisestä heinäpellolla uurastamisesta. Kahvikin maistuu erikoisen hyvälle, kun on rati pistetty seipäille!
Saivat meidän kaupunkilaislapsetkin päästä työnlaidasta kiinni: iso kasa puita siirtyi Jussin liiteriin ja pojat saivat maistaa salaojituksen alkeita. Tämän jälkeen oman pihan ruohonleikkuu tuntuu lastenleikiltä, toivon mukaan.
Kesälomasta jäi yhdelle lapsista onkiminen niin mieluisaksi, että nyt on kotonakin saatu nauttia tuoreista ahvenista. Ensimmäinen saalis oli kuusi pikkusormen kokoista kalaa, jotka suurella nautinnolla syötiin. Kalamies totesi kyllä itsekin, että seuraavalla hän nakkaa tuon kokoiset kalat takaisin veteen!
Niin, että hyvällä mielellä täällä muistellaan lomaa. Sukulaisille suurkiitos, kun jaksoitte muonittaa ja majoittaa niin auliisti meidän katraan. Ensi vuonna taas kapinaviikon aikana Nivalaan, jos mahdollista.
Paula Hakkola