Kategoriat: Muu kirjoitus

Kirjoitus on julkaistu ennen 19.04.2005 eikä tarkkaa julkaisuajankohtaa ole tallennettu.

Kuka aikuinen jättää hammasharjansa tahnaiseksi pestyään hampaansa? Kuka aikuinen ei pese korviaan? Kuka aikuinen ei leikkaa kynsiään vaikka ne repisivät verinaarmuja omaan nahkaan?

Sellainen aikuinen - tässä hyvin koulutetussa yhteiskunnassa - joka asuu hoitolaitoksessa, on toisen avun tarpeessa, pitkäaikaissairas, avuton ihminen.

Hoitajat eivät jaksa, välitä eivätkä viitsi. Pidennetyillä kahvitunneilla on aikaa toisten ihmisten asioiden puimiseen eikä aikaa sitten olekaan hoidettaville. Omaisten kanssa ei ole aikaa tehdä yhteistyötä. He ovatkin riesa - parempi kun eivät paljoa käykään niin eivät ole aina valittamassa. Auttaisiko rukous? Käydäänkö rukoustaisteluun?

Paula Hakkola 1996

jk 11/04
Enää en kirjoittaisi noin. Olen ollut aika katkeralla mielellä tuossa vaiheessa. Nyt tiedän että hoitajia on liian vähän ja potilaat raskaita hoitaa. Yhteistyötä halutaan tehdä. Edelleen kuitenkin tunnen olevani epämiellyttävä totuuden torvi. Mutta mitä muutakaan voin? Kyse on minun rakkaasta ihmisestäni!