Kategoriat: Muu kirjoitus

Kirjoitus on julkaistu ennen 19.04.2005 eikä tarkkaa julkaisuajankohtaa ole tallennettu.

9.8.1996

Asuimme Turussa, ensimmäinen lapsemme oli syntynyt. Riitta, jolla oli samanikäinen lapsi, oli ainoa ystäväni siellä. Hän kävi raamattupiirissä ja kutsui minuakin mukaan. Menin kun ei ollut muutakaan harrastusta. Nyt ymmärrän, että Jumala kutsui. Kuin olin ollut pari kertaa mukana, koin että toisilla oli jotain, mitä minulla ei ole.

Rukoilin kolme kuukautta, sitten näin unen, jossa ystäväni kulki rukoillen ihmisten luona. Odotin, että tulisi jo minunkin luo. Minulla oli pakkopaita päällä, ja siitä tippui matoja. Kun Riitta viimein tuli, hän totesi, että kuolema on lähellä; haisee jo. Silloin tajusin, että minähän elän! Minun ei tarvitse muuta kuin uskoa Jeesukseen. Herätessäni ymmärsin, että siinä oli Jumalan vastaus minulle.

Raamattupiirissä minulle sanottiin, että saan jättää omat yrittämiset ja turvata Jeesukseen, niin Hän alkaa johdattaa elämääni. Niin rukoilin ääneen ja pyysin saada Jeesuksen sydämeeni ja elämääni. Mitään hurauksia ja humauksia ei tapahtunut, mutta tiesin sydämessäni, että se oli vastaukseni Jumalan kutsuun.

Parin viikon sisällä huomasin muutoksen itsessäni, ihmisten kiroilu ja juopottelu alkoi näyttää kovin turhalta. Se oli Pyhän Hengen työtä. Mutta minusta tuli aikamoinen fariseus joksikin aikaa: nokka nousi. Aloin kuvitella olevani jotenkin erinomainen nyt, kun olin uskossa. Mitä siitä seurasi? Ainakin riitaa mieheni kanssa.

Sain huomata olevani yhtä ilkeä ja pahansuopa kuin ennen uskoontuloani. Minulle tuli synnintunto: kuinka Jumalakaan voisi rakastaa näin kurjaa. Vähitellen Pyhä Henki alkoi kirkastaa Kristusta: Hän on sovittanut syntini ja pahuuteni.

Yli 10v olen taivaltanut tätä tietä. Jumala puhuu kun ihminen kuuntelee. Jumala toimii kun ihminen tottelee. Kovia läksyjä Jumala on luettanut perheessämme, mutta Hänen rakkautensa ja uskollisuutensa meitä kohtaan on ollut ehdoton, ja Hänen siunauksensa ylenpalttinen.

Paula Hakkola

jk. Yhdeksän vuotta edellisen kirjoituksen jälkeen Jumala on edelleen uskollinen ja luotettava. Mitä vähemmän voin turvautua ihmisiin, sitä suurempi on Jumalan läsnäolo ja apu.