Kategoriat: Muu kirjoitus

Kirjoitus on julkaistu ennen 19.04.2005 eikä tarkkaa julkaisuajankohtaa ole tallennettu.

Muutosta tapahtuu joka rintamalla - eikä vain myönteiseen suuntaan. Yhä useampi äiti hoitelee vauvaa kotona sisarusten ollessa päivähoidossa. Ei ehdi hoitaa kuin vauvaa! Sisarukset ovat ihmeissään kun äiti on kotona vauvan kanssa mutta heidän pitää mennä hoitoon. Seuraa sisaruskateutta. Lapset eivät opi normaalia perhe-elämää, jakamista ja antamista.

Tuloksia alkaa näkyä toitotuksesta, kuinka vanhemman on annettava itselleen aikaa, on ajettava omaa etua vaikka se menisi lasten edun edelle. On tietysti äidille mukavaa hakea lapset hoidosta 8-10 tunnin hoitopäivän jälkeen, jos on saanut itse olla kotona sen ajan. Isätkin nauttivat kotiolosta ilman lapsia, ei sen puoleen. Lapset saavat kunnallista päivähoitoa vaikka vanhemmat ovat kotona. Kun siihen on todellinen tarve, se on hyvä asia.

Jos lapset saavat hallita koko perhettä, ei ole ihme että vanhemmat eivät jaksa olla heidän kanssaan. Kotityranneja ei kukaan jaksa, päiväkotiin vaan! Loma-ajoissa on tarpeeksi kestämistä. Lapsella on oltava turvalliset rajat. Vanhempien kursseja järjestetään, perheneuvolat ohjaavat - jos vain vanhemmilla on kiinnostusta lapsiinsa sen verran.

Jossain päin Suomea on alennettu hoitomaksua jos lapsi on korkeintaan 7 tuntia hoidossa päivittäin. Eräskin perhe oli ollut ihmeissään kun lapsi muuttui pirteämmäksi kun hoitopäivä lyheni. 8-10 t vieraan hoidossa on lapselle rankka työpäivä! Joillakin lapsilla ei ole edes kesälomaa.

Vanhemmat eivät ymmärrä kodin merkitystä, eivätkä liioin omaa merkitystään lapsen vanhempina! Ei kukaan korvaa vanhempia ja näiden antamaa aikaa lapselle! Hoitoalan koulutus ei paina juurikaan vanhemmuudessa. Vanhemmat saavat olla aika nuijia ennen kuin alle kouluikäinen lapsi hyötyy pitkistä hoitopäivistä. Virikkeeksi riittää kodin hyvä ja turvallinen ilmapiiri. Sepä tosin alkaa olla kortilla!

Puhun nyt keskivertoperheistä. Poikkeuksia on joka suuntaan. Päivähoito on hyvä palvelija, ja joihinkin ongelmiin koulutetut ihmiset voivat puuttua. Vastuu on kuitenkin vanhemmilla, vaikka sitä yritetään siirtää ns. ammattilaisille. Peräänkuulutan tervettä maalaisjärkeä. Löytyykö sitä enää? Varsinkaan nuorilla lapsityöntekijöillä ei ole helppoa. Eräs eläkkeellä oleva kollega kutsuttiin töihin takaisin puoleksi vuodeksi pistämään asioita järjestykseen: kuri oli karannut lapsiryhmästä. Aika on niin rajua. Kaaoksessa on mahdotonta saada hyvää tulosta.

Eräs nuori ihmetteli miksi vanhemmat hommaavat lapsia kun eivät halua sitten olla niiden kanssa. Hyvä kysymys! Annetaan arvo lapselle ja myös itsellemme lapsen vanhempina.

Paula Hakkola, Vaasa