Kategoriat: Muu kirjoitus

Kirjoitus on julkaistu ennen 19.04.2005 eikä tarkkaa julkaisuajankohtaa ole tallennettu.

Ihmiset ovat innostuneet käymään joululaulutapahtumissa. Kyllähän se hyvä on että edes joskus löytyy kirkkotie; vaikka sitten kauniita joululauluja kuuntelemaan. Itsekin olen joskus ollut. Tosin pari vuotta sitten taisin olla viimeisen kerran.

Oli ollut raskas syksy silloinkin. Ajattelin virkistää itseäni minäkin ja lähteä tunnelmanhakuun. Menin tilaisuuden pian alkaessa paikalle; kirkko oli lähes täynnä. Änkesin erään penkin päähän jossa mielestäni oli tilaa sopivasti yhdelle. Mutta viereinen täti olikin eri mieltä ja meinasi ettei siihen mahdu. Niinpä sitten pyytelin anteeksi ja sovitin itseni eri paikkaan. Kuitenkin mieleni pahoittui tuosta niin että itkien oli lähdettävä kotiin.

Sen jälkeen olenkin nauttinut koko sängyn leveydeltä sängyssä maaten joululauluista radiota kuunnellen juuri silloin kun minua huvittaa.

Eihän sille Jeesuksellekaan löytynyt sijaa majatalossa. Kerran eräs nainen oli ihmetellyt, kun ne uskovaiset sitä Jeesusta joka paikkaan tunkevat, kun joulunakin vielä pitää siitä toitottaa? Harmi että Jeesus-parka syntyi keskelle meidän kiireitämme. Olisihan tuota ollut joutilaampaakin aikaa! Mutta jouluniloa ei voi riistää sydämestä ihmisten toilailut: Vapahtaja on syntynyt ja antaa rauhan sydämeen kaiken rauhattomuuden keskelläkin. Vaikka siellä joululauluillassa. Jos sieltä sattuu vielä paikan saamaan!

Paula Hakkola 1/04