Kategoriat: Muu kirjoitus
4/93
Kiitos Juhanalle mielenkiintoisesta kirjoituksesta, jossa kerroit matkastanne Toksovan kirkon työmaalle. On hyvä, että autetaan niitä, jotka apua tarvitsevat. Kirkkoa moititaan usein siitä, ettei se tee mitään. Kirkko olemme kuitenkin me, jotka kuulumme kirkkoon. Liian paljon on niitä, jotka istuvat ja odottavat, että heitä palvellaan. Kuitenkin Jeesuskin tuli palvelemaan eikä palveltavaksi, ja antoi seuraajilleen esikuvan pestessään opetuslastensa jalat. Jokainen meistä voi tehdä jotakin toisten hyväksi, jos emme jää itsesääliin ja katkeruuteen. Samalla tulemme itsekin hoidetuiksi.
Usein ovat olleet mielessäni lukion uskontotunnit, jolloin pohdimme näitä elämänkysymyksiä. Sinulle oli varmaan mielenkiintoista kuulla meidän "vihreitä" ajatuksia. Itse en muista, kuinka pystyin ottamaan vastaan kypsän aikuisen opettajan mielipiteitä, mutta hyvä henki niillä tunneilla oli.
Palatakseni Nivala-lehden kirjoitukseen minua lohdutti suuresti lopputeksti, jossa kiellettiin halveksimasta pienten alkujen päivää. Olen kuullut kohdalleni tuon sanan ennenkin, ja se on antanut uutta voimaa tilanteessa, jossa perheeni on elänyt vuosikausia mieheni sairastaessa. Jumala on uskollinen, ja salliessaan kiusauksen Hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voimme sen kestää.
Paula Hakkola