Kategoriat: Muu kirjoitus

Kirjoitus on julkaistu ennen 19.04.2005 eikä tarkkaa julkaisuajankohtaa ole tallennettu.

8/04

"Sullon takakummi pehemoonen!", huuteli setä eräästä pihasta kun painelin pyörälläni hänen talonsa sivu.

On se takakummi pehemoonen; siinä lienee vielä toinenkin reikä. Toinen jo paikattiin. Ja mistä tullut? Orapihlaja-aidan piikistä! Takapyörä lisahti tyhjäksi ja matka meni kävelyksi. Yksi sun toinen leikkailee pusikkojaan näinä päivinä, mutta nuo mokomat piikit pitäisi lakaista pois pyöräteiltä ja ajopaikoista. Piikit ovat kuin neuloja.

Eräs rouva sanoi taistelleensa miehensä kanssa pitkään ennen kuin tämä suostui hävittämään heidän pihastaan pyöreän orapihlajan, jonka oksat ja siis myös piikit olivat juuri lasten pään kohdalla. Mitä vahinkoa ne saavatkaan aikaan kun niihin törmää!

Sanotaan että suurimmat vaarat lasten onnettomuuksille uhkaavat kotipiirissä. Lienee tänä aikana vaarattomampiakin pensaita koristeeksi. Nuokin orapihlajat näyttävät kauniilta, eikä arvaa mitä ne kätkevät sisäänsä.

Piikitöntä loppukesää!

Paula Hakkola