Kategoriat: Muu kirjoitus

Kirjoitus on julkaistu ennen 19.04.2005 eikä tarkkaa julkaisuajankohtaa ole tallennettu.

Viettivätpä auvoista ehtoota mies ja vaimo. Jälkimmäinen paistoi makkaraa ja sitä nautinnollisesti poskeen pisteli. Mies istui pyörätuolissaan tyytyväisenä. Ei ollut yli viiteen vuoteen syönyt kuin letkuruokaa, eikä yleensä syömistä himoinnutkaan. " Ei mitään suun kautta!", luki paperissa, jottei miestä ruokaan tukehduteta. Kapinallisia kun ovat, mies ja vaimo, niin toki salaa lääkäriltä ehtoollista nauttivat kirkossa, vain pieni pala leipää viiniin kastettuna. Sekin usein pisti miehen yskimään. Lopulta vaimo sen pois kieleltä otti kun ei se sieltä eteenpäin mennyt.

Mikä lie mieheen mennyt tuona iltana, kun alkoi makkaraa mielitellä. Vaimo ihmettelemään, kun ei yleensä edes kahvilusikkaa halunnut nuolaista vaikka kahvi hyvälle tuoksuikin miehen sieraimiin. Niin harvoin mies mitään makuelämyksiä sai, joten vaimo antoi olemattoman palan makkaraa miehelleen. Nieli kai sen koska ei sitä suusta löytynyt enää. Mies lisää haluamaan. Ei voi vaimo kieltääkään - tulikin syödyksi toisen nenän edessä, mutta kun se mies niin nautti vaimon katselemisesta. Vaimo vannottelemaan, että pois syljet sitten jos et nieltyä saa! Mitä vielä: kohta mies yskimään ja naaman väri vaihtumaan kun ei ilmaa saa. Vaimo selkää hakkaamaan, sormia kurkkuun lykkäämään ja Jeesusta apuun huutamaan. Mielessä oli ambulanssin soitto mutta mihinkäs lähdet kun toinen on tukehtumassa. Nolokin olisi sanoa että kun minä sille makkaraa? ja kuka uskoisi että itse se halusi kun ei oikein puhukaan saati kättä suuhun saa viedyksi! Lähestymiskiellon vielä antavat noin edesvastuuttomalle vaimolle!

Jeesus tuli apuun ajatuksen muodossa: nostan miehen pystyyn ja paiskaan sängylle, josko tokenisi. Samalla kun vaimo nostaa kuulee ah, niin ihanan äänen, kun mies vetää henkeä! On se hengissä! Ja kun mies sängyssä makaa on heti virkeä ja pirteä. Kehtaa vielä, mokoma, todeta ensi töikseen, että oli hyvää se makkara! Eikä ole tietääkseenkään tukehtumisvaarasta, nauraa vaan! Siinä sitten onnellisena lekottelevat ja avusta kiittävät. Mutta vaimo tekee selväksi, että makkaraa on sitten turha ruinata tästä lähin! Ei tipu!

Paula Hakkola. VAASA