Kategoriat: Ajankohtaista
Kotisivuillani ei ole "Paulan hengelliset kokemukset" -palstaa. Ajattelen niin, että usko Kristukseen ja syntien anteeksiantamukseen on osa minua. Se ei ole erillinen sunnuntaisaareke, johon kuuluu jumalanpalvelukset ja seurat ym. hengellinen toiminta. Niin ei voi olla. Jos hengellisyys on jokin erillinen juttu minussa, se ei ole todellista. Jos se ei ole sulautunut kaikkeen minussa, ei sillä ole mitään merkitystä. Puheeni ja elämäni tulee olla sopusoinnussa. Ja kuitenkin, sinä lukijani, voit nähdä, että olen savea vain. "Tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo valtava voima olisi Jumalan, eikä näyttäisi tulevan meistä." 2 Kor 4:7. Jumalalle kuuluu kunnia kaikesta, Hän ei anna sitä ihmisille. Siksi hän sallii omilleen lankeemuksia, ettemme ylpisty. Ylpeys on yksi perisynneistä, ja valitettavasti myös minun ominaisuuksiani.
Joku on sanonut, että uskonto on maailman raskain harrastus. Selitän vähän. Uskonto tulee sanasta "sitoa". Se on ihmisen yritystä lähestyä Jumalaa, siis ihmisen omaa työtä Jumala-suhteen elvyttämiseksi. Teen asioita Jumalalle lepyttääkseni Häntä, uhraan Hänelle. Usko taas tulee sanasta "vapauttaa" joka on siis ihan päinvastaista kuin uskonto. Jumala on lähettänyt Poikansa alas ja antaa ihmiselle uskon. Vain suomenkielessä sanat ovat lähellä toisiaan; muissa kielissä näin ei ole. Vrt. religion = uskonto, belief = usko. Usko tarkoittaa, että Jumala tekee kaiken ihmisen puolesta.
Tosiuskovainen ei ole välttämättä se, joka kulkee kaikissa mahdollisissa hengellisissä kokouksissa. Voi olla, että tällainen ihminen itsekin pitää hengellisyyden mittarina kyseistä asiaa. Kuitenkin voi olla niinkin surullisesti, että uskonnollisesta uutteruudesta huolimatta tämä ihminen ei ole tullut vielä ollenkaan Jumalan kohtaamaksi. "Kaanaankieli" on hallussa, mutta Kristuksen sisäinen tuntemus puuttuu. Ihminen yrittää uskonnon keinoin lepyttää Jumalaa, ja on sitä mieltä, että Jumala ilman muuta ottaa hänet taivaaseen. Kaikki on kuitenkin ihmisen lihallista hääräilyä, josta ei ole mitään iankaikkista hyötyä. Seppä Högman julisti Paavo Ruotsalaiselle: "Yksi sinulta puuttuu, ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisäinen tuntemus!"
Kun Jumala lahjoittaa uskon, ja ihminen alkaa elää uskossa Jeesukseen, Pyhä Henki ohjaa ihmistä. Hän kehottaa, rohkaisee, lohduttaa ja varoittaa. Hän on Puolustajamme, joka ei halua, että näännytämme itsemme juoksemalla kaikissa tilaisuuksissa. Hän tahtoisi puhua meille, mutta olemme usein kovakorvaisia. Monesti juoksemme oman korvasyyhymme mukaan, vaikka Pyhä Henki kehottaa ottamaan Raamatun käteen ja jäämään kotiin. Sitä paitsi ensin oma Jerusalem, joka on kotimme, sitten vasta muu maailma!
Hengelliset kirjat, puheet ja todistukset tulee koetella Jumalan sanalla. Raamattu on perusta, josta löytyy vastaukset elämäämme. Pelastus tulee yksin Kristuksen ansiosta, täysin armosta. Siinä ei ole ihmisellä mitään tekemistä. Kilvoittelu on eri asia. Kun ihminen, toivon mukaan, alkaa kasvaa uskossa, häneltä jää paheita tai tarpeettomia asioita pois elämästä. Synnittömiksi emme täällä tule, vaikka eläisimme sata vuotta uskossa.
Seppo Jokinen (en tarkoita dekkarikirjailija-Jokista), on kristitty terapeutti joka on kirjoittanut useita kirjoja. Hän ilmaisee eräässä kirjassaan minunkin ajatukseni. Hän sanoo tähdänneensä kaikilla kirjoillaan ja luennoillaan siihen, että joku ihminen uskaltaisi pyytää Jeesuksen sydämeensä, ja että monet löytäisivät Kristuksen. Jospa joku uskaltaisi myöntää olevansa voimaton ohjaamaan itse elämäänsä! Hän sanoo myös, että kun ihminen alkaa eheytyä, hän kasvaa kohti heikkoutta ja haavoittuvuutta. Sillä tiellä minäkin olen, ja rukoilen, että sinä, arvoisa lukijani, liittyisit seuraani!
"Te lapset, kuulkaa minua: autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni! Kuulkaa varoitusta, niin viisastutte. Älkää antako sen mennä menojaan. Autuas on ihminen, joka kuulee minua; valvoo ovillani päivästä päivään, vartioiden ovieni pieliä! Sillä joka löytää minut, löytää elämän ja saa Herran armosuosion. Mutta joka menee minusta harhaan, saa sielulleen vahingon. Kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."
Snl 8:32-36
jk. Minulla on jokin idea, kun aloitan ajankohtaista-jutun, mutta joka kerta "mopo karkaa käsistä" ja jutusta tulee erinäköinen kuin odotin.