15.01.2005 - Päivänä jona huomasin hiuksissani paljon harmaata

Perheemme pelaa ensi kertaa naisylivoimalla! Petri lähti armeijaan maanantaina, joten puolet perheestä on enää kotona. Työnjako yksinkertaistui, kun kolme vain on tekemässä.

Muutokset ovat minulle mieluisia. Johtuneeko luonteesta vain vai Arin sairaudesta. Itse miellän asian johtuvan siitä, että kun sairauden määrä on vakio ja muuttumaton, niin kaiken muun täytyy olla liikkeessä. Se tuntuu loogiselta. Tuntuu mukavalle, kun työ on vaihtelevaa ja epämääräistä siinä mielessä, ettei ole kangistuneita rutiineita. On hyvä kun päivät ovat erilaisia, sillä kuitenkin niihin sisältyy kaavamaisuutta: sairaalassa käynti ja kotihommat. Elämä on turvallista tällaisena.

Kuulin sanottavan, että jos pään sisällä asiat ovat kaaoksessa, huusholli on siisti. Ja päinvastoin. Onneksi kotimme ei ole liian siisti... Ihminen siis etsii tasapainoa. Saan suursiivouspuuskan ison haasteen edessä: jännitän edessä olevaa; koen sen kaoottisena tai pelottavana, ja sen takia täytyy saada järjestys taloon. Tasapainon on säilyttävä, että ihminen pysyy terveenä.

Moni miettii näinä aikoina maailman tilaa. Kaakkois-Aasian hyökyaalto havahdutti. Samanaikaisesti maailmassa kuolee lapsia nälkään joka minuutti, ja sodista ja aliravitsemuksesta kärsivät miljoonat ihmiset. Kodittomia on miljoonia. Koko maapallon asiat koskettavat meitä myös täällä Suomessa. Tulvat ja ilmaston lämpiäminen ovat päivän puheenaiheita.

Kun joku sairastuu tai kuolee, kysellään, oliko tämä niin paha. Jeesus vastaa tähän kysymykseen hyvin yksiselitteisesti Luuk 13: "Luuletteko, että he olivat syntisempiä kuin kaikki muut, koska saivat kärsiä tämän? Eivät olleet, sanon teille. Mutta ellette tee parannusta, te kaikki samoin olette tuhon omia."

Jes 24 luvussa sanotaan, että maa saastuu asukkaittensa alla, ja sen ihmiset syystään kärsivät. Ihminen on syntiinlankeemuksesta lähtien keksinyt syyttää toisia omista virheistään. Niin nytkin: syy on Jumalan kun Hän ei muka tee mitään, vaikka ihmiset kärsivät. Ja kuitenkin ihminen itse saastuttaa ja pilaa luonnon ja sen mukana omat elinmahdollisuutensa. Koko ihmiskunta on samassa uppoavassa laivassa.

Onneksi Jumala on jo 2000v sitten valmistanut pelastuksen ihmiselle synnin vallasta. Hän lähetti oman Poikansa, kun näki ettei ihmisestä ole itseään pelastamaan. Kun Israelin kansa teki syntiä erämaassa, käärmeet pistivät heitä ja he kuolivat syntinsä takia. Silloin Mooses Jumalan käskystä nosti vaskikäärmeen tangon päähän ja joka siihen katsoi pelastui kuolemalta. Moni ei tahtonut katsoa, ja kuoli. Tähän vedoten Joh 3 luvussa sanotaan, että kuten Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin on Ihmisen Poika ylennettävä, että jokaisella joka Häneen uskoo olisi ikuinen elämä. Sillä niin on Jumala rakastanut maailmaa, että Hän antoi ainoan poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan hänellä olisi ikuinen elämä.

Jossain laulussa tai runossa sanotaan, että elämä Jumalan yhteydessä "alkaa täällä jo maitten päällä, ja jatkuu iäti taivaaseen". Jumalan lapsena ja hänen yhteydessään eläminen on turvallista jokaisena aikana. Myös katastrofien keskellä. Jumala sanoo sanassaan: En minä sinua hylkää enkä sinua jätä. Hepr 13:5