Kirjoittanut: Räsänen, Aino
Julkaistu: 1945
Sivuja: 254
Lisätiedot: Luin 27. painokertaa!
Arvostelut yhteensä: 1 kpl
Jostain syystä en ole Helena-sarjaa lukenut edes nuoruudessani, mutta nyt päätin lukea. Kirja on aavistuksen verran lapsellisen oloinen, sillä se on kirjoitettu niin kauan sitten. Samaa sanoisivat varmasti 70 vuoden päästä tämän hetken kirjoja lukevat ihmiset, vaikka mahtaako silloin kukaan enää lukea mitään!
Otsikosta olen päätellyt, että kosija odottaa Helenan puhelinsoittoa, mutta erehdyin. Helena onkin viulun- ja pianonsoittaja, joka elää viulunsa sävelien kautta. Anoppi tukahduttaa Helenan soittamisen, mutta hänelle aukeaa siihen mahdollisuus myöhemmin.
Omia kykyjä ja lahjoja ei saisi tukahduttaa: sellainen katkeroittaa ja masentaa mielen; se tuli tästäkin kirjasta ilmi. Jatkan sarjan lukemista.