Kirjoittanut: Kauttu, Raija
Julkaistu: 1972
Julkaisija: Wsoy
Sivuja: 244
Arvostelut yhteensä: 2 kpl
Oli erehdys ruveta lukemaan tätä illalla myöhään, sillä en malttanut lopettaa ennen kuin olin päässyt loppuun.
Aika paljon vaan henkilöitä kuvioissa, joten se meinasi vähän väsyttää. Sankkalan kartanon kummitus, tai kirous vissiin, teetti ruumiita tarinassa, mutta eipä muuta voi odottaa, jos joku kääntyy vainajahenkien puoleen tai on altis ottamaan vastaan rajatietoa, jota ihmisille ei ole tarkoitettu.
Onneksi lopussa solmittiin avioliittojakin, ja jotkut ihmissuhteet korjautuivat.
Muistin kyllä lukeneeni tämän, mutta paikoitellen mukava lukukokemus. Rajatietokokemukset eräällä kirjan henkilöllä vahvistivat ymmärrystäni, että ihmisen lähdettyä pimeälle tielle katkeruuden ja kateuden vallassa, siltä ei välttämättä ole paluuta.