Kirjoittanut: Vartio, Marja-Liisa
Julkaisija: Otava
Arvostelut yhteensä: 1 kpl
Tätä kirjaa luin vain vähän matkaa. Se vaikutti liian absurdilta. Toisaalta teksti nauratti, kun se meni ikään kuin huumorin puolelle, vaikka lopulta nainen oli varmasti kuten takakannessa kerrotaan, traaginen hahmo. Hän epäili ja kuvitteli ja luuli vaikka mitä. Teki päättömiä päätelmiä kaikesta. Aviomies oli todella helisemässä.
Naapuriin muuttaa uusi perhe, nainen katselee ikkunaverhon takaa:
"Laatikoissa oli jotakin raskasta, nainen käveli huojuen ja tiukka -- pusero kohosi vyötäisten kohdalta - - iho näkyi. Ei näytä pitävän alushametta eikä paitaa, että näyttäisi laihemmalta, hän ohimennen mietti."
Tuo naurattaa, sillä tuollaisia me itsekukin olemme välillä. Mutta jos ihminen ajattelee koko ajan kaikeasta tuohon tyyliin, kadehtii toisia, kokee että itse jää aina vaille sitä, mitä haluaisi. Ei ole elämä helppoa silloin.