Kirjoittanut: Toivonen, Maija-Liisa
Julkaistu: 1980
Julkaisija: Ristin Voitto
Sivuja: 155
Arvostelut yhteensä: 1 kpl
Lukaisin tämän illalla ja muistin sitten lukeneenikin joskus.
Kirjan sanoma voisi olla se, että sokea ei voi sokeaa taluttaa. Jos ei itse ole henkilökohtaisessa suhteessa Pelastajaan, ei voi auttaa siihen toisiakaan. Kirjan pappi on leipäpappi, joka elää synnissä, perhe on voinut koko ajan huonosti.
Vaimo löytää elävän uskon helluntaiseurakunnassa ja sen myötä koko perheen elämä alkaa saada uutta suuntaa.
Tämä kirja näkee luterilaisuuden huonossa valossa. Itselläni on erilainen kokemus elettyäni pitkään Lähetyshiippakunnan elävässä yhteydessä ja sitä ennenkin kirkon yhteydessä on voinut palata kasteen armoon, kuten minäkin sain tehdä yli 40 vuotta sitten. Jeesusta seuraten pelastuu, ja hän on se, joka pelastaa, me emme itse siihen kykene.