Kategoriat: Ajankohtaista
Minulla on fiksu kuvien pienentämisohjelma. PIenensin onnistuneesti kuvia, mutta en löydä niitä mistään. Neljä kuvaa sain siirretyksi tänne laitettaviksi, mutta muut ovat hukkateillä. Tulen sekopäiseksi näiden tietotaitovehkeiden kanssa. En ole niiden kanssa yhteistyökykyinen ja se vie minulta hermot. Apuakin on vaikea hakea, jos ei osaa selittää, mikä on pielessä. Tulee mieleen ulkomaalaisparat, jotka yrittävät selvitä vieraassa kulttuurissa vieraan kielen kanssa. Sehän on ihan kamalaa!
Tänään on joka tapauksessa
ollut lopulta ihan hyvä päivä. Sanon lopulta, sillä vaikka nukuin 9 tuntia, olin iltapäivään asti ihan finaaliolossa, väsynyt ja päänsärkyinen. Sain kuitenkin pestyksi satsin pyykkiä ja kuivattua pyyhkeet kellarin kuivaushuoneessa, kun ulkona oli sateista. Ja sain laitetuksi meille pöperöä pöytään. Keitin perunoita ja tein jauhelihapihvejä, joihin olin lisännyt paitsi linssejä, myös soijarouhetta, maustetta runsain määrin, sipulia ja valkosipuleita monta kappaletta ja lipstikkasuolaa ainakin.
Seppohan hoiti, kuten aina,
vuoteiden tuuletukset ja petaukset. Onneksi hän on ominut ne kaksi hommaa, joita minä lähes inhoan, joten en tyrkytä itse tekemään niitä. Siis petivaatteiden vaihdon ja petauksen sekä imuroinnin. Ne saavat rauhassa odottaa Seppoa tekijäksi. Minua ei haittaa, vaikka ne ovat tekemättä. No, itse asiassa petaan kyllä silloin, jos Sepolla on menoa ja haluan yllättää hänet iloisesti, mutta tuota tapahtuu ani harvoin. Siis menoa ynnä yllättämistä.
Toisaalta hänkään
ei tyrkytä itseään keittiöön leipomaan tai ruokaa laittamaan ellen ehdottomasti toivo sitä. En toivo yleensä, sillä olemme vain toistemme tiellä ja minä hermostun hänen tapaansa tehdä, joten on hienoa, että meillä on omat vastuualueemme.
Juhannusaattona
pidimme rukoushetkiä kuten täällä kirjoitin viimeksi. Kolmen tunnin välein oli mielestäni sopiva aika. Varmaan jotkut teistä olitte mukana rukouksessa? Ainakin Annukka, Tupsukka, Liisukka ja Seija. Ehkä seuraavalla kerralla sama aikataulu. Muutoin vetelehdimme vaan aattopäivän, mutta juhannuspäivänä pääsimme rippijuhliin. Se oli mukavaa, vaikka vettä satoikin melkein iltaan asti. Loppuilta meni loikoessa, ehkä kävelimme sateen loputtua uimaan.
Eilen sen sijaan
heräsin jo kolmelta. En ollut oikein kirkkoonlähtökunnossa, siis Seinäjoelle, kun oma pastorimme on lomalla. Mutta kun Seppo kovasti halusi, niin lähdin. Arvasin kyllä, mitä siitä seuraa: migreeniä ja huonoa oloa viimeistään tänään kuten sitten tapahtuikin. Onneksi kuitenkin menimme, sillä messu oli todella ihana ja Pöyryn saarna erityisen osuva ja puhutteleva. Lisäksi tapasin monta tuttua naista ja saimme vaihtaa kuulumisia.
Messun jälkeen joimme kirkkokahvit ja sen jälkeen kurvasimme syömään. Seppo osti minulle kukkia, oli Paulan päivä. Siihen asti hän ei puhunut mitään, ei onnitteluja tai muita huomionosoituksia, jotka olisivat kertoneet, että on vaimon suuri juhlapäivä. Kun asiasta sitten tuli puhe, lupasin kirjoittaa hänen kalenteriinsa ensi vuonna, että on PAULANPÄIVÄN JUHLAVIIKKO. Ei enempää eikä vähempää, ja että se pitää huomioida monin tavoin.
Tuolta voinet kuunnella
eilisen saarnan, joka puhutteli kovasti!
https://www.lhpk.fi/saarnat/heilla-on-mooses-ja-profeetat-kuulkoot-niita/
Jokaisella on välillä hetkiä, jolloin tuntuu, että uskonelämä on heikkoa eikä Jumala vastaa rukouksiin. Ja on ystäviä, joilla on niin vaikeaa, etteivät he tahdo jaksaa. Mutta jos uskot ja luotat Jeesukseen, niin olet sittenkin rikas ja parhaat päiväsi ovat edessäpäin. Ainoa hyvä, mitä ei-uskova koskaan saa, on täällä maan päällä - turha siis kadehtia ihmistä, jolla näyttää menevän hyvin. Tämän elämän jälkeen kaikki hyvä on luvattu sen sijaan niille, jotka jättävät elämänsä Jumalan käsiin.
Minä uskon, auta minun epäuskoani.
Näin sanoi isä, jonka poikaa opetuslapset eivät kyenneet parantamaan, mutta jonka Jeesus paransi.
Toivotan sinulle siunattua viikkoa, rakas lukijani! Meille tulee loppuviikolla lapsukaisia hoitoon ja kissanhoitoviikko Sievissä jo häämöttää, joten kirjoitan taas jahka ennätän!
jk. Iltapäivällä otin Panadolin ja virkistyin niin, että kävimme uimassa - vain toinen meistä ui - ja kirjastossa!