Kategoriat: Ajankohtaista

Neilikat ovat lempikukkieni niiden kestävyyden takia. Tulppaaneista ei tykkää ollenkaan, sillä kaikki kohtaamani tulppaanit ovat nuokahtaneet melkein kättelyssä, samoin sellainen syksyn kukkapuska, joka kestää kuulemma pakkastakin. Minulla se on aina kuivanut tai kitsahtanut pilalle. 

Mutta neilikoita saa ihailla kauan. Jos vielä on mahdollista siirtää ne yöksi viileään, niin niistä voi nauttia kuukauden ja jopa yli.

Rukouspäivämme

oli ja meni. Kerro palautetta kokemuksestasi, jos haluat! Sähköpostilla tai vieraskirjaan. Olen saanutkin palautetta, että oli hyvä kokemus. Sitä mieltä olen itsekin ja maaliskuulla voisimme pitää jälleen rukouspäivän maanantaina 17.3. Saa osallistua joka tahtoo: rukous tasatunnein, tai parillisina päivän tunteina, miten itse kenellekin sopii. Aiheen annan myöhemmin. Ehkä teemme tästä kuukausittaisen "tapahtuman"?

Sain rohkaisua

esirukoukseen Sepon lukiessa meille Soini ja Kaija Olkkosen kirjaa Näky toteutuu viidakossa(Kaija Taival kirjoittanut). Kaija kertoo siinä, että kun he olivat lähdössä lähetystyöhön maapallon toiselle puolelle, se vähän hirvitti. Silloin hän näki näyn tai unen, en muista kummasta oli kyse, mutta joka tapauksessa näyssä oli maapallo ja sen poikki kulki polku, joka oli kivillä päällystetty. Hän ymmärsi, että nuo kivet olivat esirukouksia.

Näin meitäkin kantavat

Pikkuruisin meillä eilen leikkimässä

toistemme esirukoukset. Kivi kiveltä, rukous rukoukselta matkamme taittuu kohti milloin mitäkin päämäärää ja lopulta taivaallista kotiamme. Ja Jeesus itse on suurin esirukoilijamme, siksi pysykäämme hänessä. Ja miten me pysymme hänessä? Pysymällä seurakuntayhteydessä, ehtoollisessa, Sanassa ja rukouksessa sekä luottamaan kasteessa saamaamme armoon. Jeesus sanoo Joh 17.luvussa:

Minä rukoilen heidän edestänsä; en minä maailman edestä rukoile, vaan niiden edestä, jotka sinä olet minulle antanut, koska he ovat sinun — ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omasi ovat minun — ja minä olen kirkastettu heissä.

Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin.

Asiasta oivallukseen!

Olen vähentänyt suihkussa käymistä. Syy siihen on paitsi laiskuus, myös se, että suihkun jälkeen seuraavana päivänä ihoni hilseilee vimmatusti. Jos sen sijaan peseydyn vain oleellisilta osin iltaisin, hilseilyä ei tapahdu! Iho siis kuivuu kamalasti jatkuvasta suihkuttelusta. Kukin tehkön omat johtopäätöksensä.

Avantouinti on yksi henkireikäni sekin!

Ompelukone muilutettiin

Pitkästä aikaa tuoretta leipää!

huoltoon. Siinä ilmeni lisää rikki menneitä osia. Minähän ompelen tosi paljon. Odotan kuin kuuta nousevaksi, että kone tulisi kuntoon. Nyt kun en voi virkata, en kutoa, on ompeleminen ollut minulle henkireikä, mahdollisuus luoda jotain uutta. 

Käsihän ei ole kunnossa edelleenkään, käytän rannetukea melkein koko ajan, sillä siitä on selvästi apua. Mutta onneksi se kuitenkin tuntuu vähä vähältä tokenevan. Olen kiitollinen siitä.

Pyykit kuivumassa,

astianpesukone huiluttanut astiat puhtaaksi, lakanat vaihdettu ja pesty. Aamurukoukset pidetty Sepon kanssa ja itse jo yöllä omani. Yöunta kuutisen tuntia, välillä heräsin painajaiseen. Kohta teen pitsaa meille, sitten päivälepoa korvikkeineen ja Seppo lähtee hommiin tallille ja minä päiväunille. Uusi hieno päivä on alkanut hyvin, aurinkokin paistaa!

Sinua, rakas lukijani, siunaten!