04.11.2024 - Erikoisen lämmin syksy

Kuvassa on marraskuun krasseja. Vielä niitä kukkii parvekkeellani. Siellä on noin +4 astetta lämmintä, vaikka ulkona maa pyrkii jo menemään kuuraan. Pakkasöitä on ollut vain yksi, silloinkin mittari kävi juuri ja juuri pakkasen puolella. Kesärenkaat vielä autossa, pelakuut ja muratit parvekkeella - onko moista nähty!

Olen käynyt uimassa

edelleen lähirannassa, jossa onneksi on pukukoppi edelleen. Kylmässä riisuminen ja pukeminen tekevät sen, että näpit pyrkivät jäätymään. Olen keksinyt pari niksiä asian auttamiseksi. Puen aina ensiksi villasukat jalkaani ja sitten vetelen housuja jalkaan - nihkeät jalat eivät tahdo mennä millään lahkeisiin. Samoin puen sormikkaat käteeni ja saan helpommin paidat ylle.

Tänään osui silmään

avantohansikkaiden tarjous ja kävimme ostamassa sellaiset minulle. Ne tosiaan lämmittivät, vaikka niihin menikin vettä jonkin verran. Mutta kun otin rannassa ne pois, huomasin vasta, miten kylmää vesi oli meressä. Se on tällä hetkellä alle 8 astetta, se viilenee noin +0,5 asteeseen talveksi, siis se vesi, mikä ei jäädy.

Näin vuoden lopulla

elämä on aina ollut todella hektistä ja väsyttävää. On monet lasten ja lastenlasten ja omat synttärimme, niin mukavia kuin ne ovatkin. On joulunlapsi-pakkaaminen pian edessä sekin - siis Operaatio Joulun lapsi. Seurakunnassa on tapahtumia usein viikollakin ja sunnuntainahan olemme aina messussa, jos emme ole sairaana.

Pyhäinpäivän alla

kävimme sytyttämässä kynttilöitä Arin haudalle. Pihatyöt ovat aika lailla päätöksessä. Yksi krassi minulla on vielä kesäkatoksen kulmalla, mutta kun siinä on vielä kolme punaista kukkaa, en ole raaskinut heittää sitä pois. Vesitynnyrin tyhjensimme Sepon kanssa, ei tarvitse enää kastella. Mutta äkkiähän on taas kevät, eikö vaan! Sitä ennen pitää saada vähän kääriytyä hämärän syliin, viipyä kotona ja nukkuja väsymyksiä pois.

Pyykkimme liehui

tänään taas ulkona. Aina kun tuulee ja on kuivaa, viemme pyykit ulos. Tänään ne jäivät vähän kosteiksi ja levittelimme pyyhkeet ja tyynyliinat työhuoneeseen. Seppo ajelutti robotti-imuria, ja tuumi että sama aika menisi jos hän itse imuroisi, mutta onhan tuo vaihtelua, kun seuraa robotin touhuja. Itse joutuu kuitenkin nurkkia ja kaapin alusia imuroimaan, mutta pölyjähän tuo kerää ja sekin on jo hyvä.

Tein monta isoa

palapeliä vaihtelun vuoksi. Sitten into lopahti ja olen nostanut ompelukoneen takaisin pöydälle. Pari nuken päätä olen ommellut koneella ja merkannut niille silmät ja suun. Seuraavaksi muut kehon osat ja sitten hiukset. Minulla on myös tekeillä isoäidinneliöitä, joista kehittelen itselleni villatakin, jos osaan. Ajatustyötä se vaatii, kun haluaisin tehdä siitä salonkikelpoisen. Kotona pidettäviä vaatteita on riittävästi.

Eräänä päivänä

kävelimme pitkästä aikaa kirjastoon ja lainasin pinon kirjoja. Olen lukenut jo useamman niistä. Yksi on lukukelvoton, liian typerä ja naiivi. Cooksonin kirjat ovat kaikessa maallisuudessaan lähes aina mukaansa tempaavia. En käsitä miten se nainen on kyennyt kirjoittamaan niin lukemattoman paljon kirjoja! -Samalla luimme päivän lehdet. Aika ajoin käymme kirjastossa ja se on piristävää sekin.

Viime viikolla

olimme Maren kanssa leirikeskuksessa ruokkimassa pastoreita. Se oli ilo, sillä niin kiitollista ja tyytyväistä porukkaa oli mukava palvella. Oli vaihtelua tavallisiin kuvioihin ja saimme toki jutella Maren kanssa. Yhteistyö sujui kitkatta, kun olemme samanlaisia työmyyriä kumpikin. Kävin uimassa noinakin päivinä ja se kyllä katkaisee väsymyksen ja stressin hetkeksi tuo kylmässä vedessä uiminen. Onhan sillä tutkitusti hyviä terveysvaikutuksia.

Seppo meni kellariin

tekemään jotain hommaa, tulee pian. Luimme jo iltaluvut. Jaakko Haavion kirja iäkkäille on iltahartautenamme, virkistävä sellainen. Aamupäivällä Seppo lukee Masa-kirjaa. Se kertoo isokyröläisen miehen elämänkulkua nuoresta aikuisuuteen - sain sen serkkulasta lainaksi, vaikuttaa mielenkiintoiselta. Raamatussa olemme menossa Markuksen evankeliumissa ja toisessa Mooseksen kirjassa. 

Juomme varmaan vielä sokeritonta glögiä - vai sanoisinko klönttiä, kuten lapsenlapsi asian oli ilmaissut - se on mukava iltajuoma ellei tee mieli kofeiinitonta kahvia.

Maailman meri

myrskyää. Raskaat asiat yrittävät kietoutua ja vetää liian syvälle, jos en pidä varaani. Meillä kullakin on oma kestokykymme, jota ei kannata ylittää. On pidettävä näköetäisyys ristiltä loistavaa valoon eikä saa antaa lonkeroiden kietoutua itsensä ympärille niin, että tuo valo katoaa ja elämä menee liian harmaaksi.

Raamattu kehottaa ja rohkaisee meitä, kun elämä uuvuttaa, Matt. 25. luvussa:

Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.

Hämäryys ja väsymys vaivaa,

vaikka valoja on sytytelty, kynttilät valaisevat. On aika kömpiä glögiä lämmittämään ja sänkyyn romaania lukemaan ja juttelemaan Sepon kanssa. Tai vaan olemaan hiljaa yhdessä. On turvallista ja ihanaa, kun puolison kanssa on kotonaan. Ei ole ikävä minnekään, voi olla hiljaa tai äänessä, ei väliä. Kiitollisuus valtaa mielen.

Kiitän myös teitä lukijoitani, ja rukoilen puolestanne. Monestä teistä on tullut kaukaisia ystäviä, joita en ole tavannut, mutta joista tiedän jotakin ja voin rukoilla. Iloa ja valoa iltaasi, aamuusi, pimeään yöhösi, ja keskipäivääsi! Jumalan armossa on meille kylliksi, rakas lukijani! Kiitos, että moni teistä myös rukoilee minun ja rakkaitteni puolesta!