13.03.2024 - Pimeää aamulla, mutta kevät on!

Eilisaamuna sen tunsin, on kevät! Kevyt pyöräillä avannolle, olin jo kymmenen nurkilla menossa. Seppo jäi imuroimaan kuten uuttera aviomies tekee sinä aikana, kun vaimo lähtee rilluttelemaan. Aamupalat oli nautittu, luettu aamun luvut Raamatusta, veisattu aamuvirsi, Seppo luki Tytti Issakaisen pari pikku tarinaa ja minä hartaustekstin, rukoiltu oli tavanomaiset rukoukset.

Pettymys olikin,

että avanto oli suljettu, tikkaiden vaihto. Yhdet tikkaat olisi kyllä ollut, mutta enpä arvannut mennä uimaan. Ei ollut muita paikalla, turvallisuusriski. ja se, että jos jotain sattuisi, ei kukaan vastaisi asiasta, koska kielto luki selvästi seinällä. Niinpä pyöräilin takaisin kotiin iloisena kuitenkin pirteästä aamulenkistä aurinkoisessa säässä.

Sitäkin ikävämpi

oli sitten iltapäivällä, kun päässä alkoi tuntua jotain oireita. Migreenipotilaalle tyypillisellä tavalla päättelin vain kuvittelevani koko jutun ja odotin niin kauan, että pää oli selvästi kipeä ennen kuin heitin Panadolin kitaani. Silloin se on jo myöhäistä. Myöhemmin otin myös puolikkaan Buranan, vaikka sitä vältän mahdollisimman pitkälle. Iltaan asti lähinnä makailin ja välillä kittasin kahvia, pidin suolapussia ja kylmäkäärettä päässäni ilman kummempia tuloksia. Illalla kuitenkin pää oli suunnilleen kunnossa ja nukuin hyvin melkein viiteen. Maanantaina Seppo tökkäsi käsivarteeni estolääkkeen, joka auttaa osaltaan, niin että migreenit ovat vähentyneet.

Salomosta kertovan kirjan

saimme päätökseen. Maailman viisain mies, ja rikkainkin, mutta ei ymmärtänyt pitää kiinni Jumalasta. Otti tuhat vaimoa, jotka taivuttivat hänet palvelemaan epäjumalia. Teki juuri niitä asioita, mitä Jumala oli nimenomaan kieltänyt. Järki ja äly ei auta ihmistä uskomaan Jumalaan ja toimimaan viisaasti. Viisaus on kätkettynä Kristukseen, hänessä meillä on se, mitä me tarvitsemme ja sen saamme, kun uskomme häneen. Oma viisautemme ei meitä auta, se on yhtä tyhjän kanssa.

Lohdullista oli kuitenkin

se, että Raamattu ei kerro Salomon kuolemasta kuten kertoo Daavidin kuolemasta. Jää toivo, että ehkä hän kääntyi lopulta Jumalan puoleen, katui oman tien kulkuaan. Sitä emme tiedä hänen kohdallaan emmekä kenenkään muunkaan kohdalla. Voimme pyytää: Pidä minusta kiinni loppuun asti, varjele minua lähtemästä luotasi pois, Jeesus. Älä jätä minussa kesken kättesi työtä.

Haaveita ja unelmia,

niitä minulla onneksi on olemassa. Eläkkeellä olo tuntuu mukavalta viikon kokemuksella! Pyöräilimme eräänä päivänä ja kävimme parissa puljussa pienillä ostoksilla. Uusi pyöräilykypärä tuntui mukavalta, sellaiset ostimme tarjouksesta jokin aika sitten.

Saksan matkalle, jos Herra suo

kesäkuussa! Voit katsoa ihanan matkasuunnitelman lhpk.fi -sivustolta ja jos sinulle on mahdollista, lähde mukaan! Sinne saattaa olla vielä paikkoja jäljellä. Odotamme innolla matkaa ja rukoilemme sinne lähtijöiden puolesta. Jospa Herra sallisi meidän olla terveenä ja matkan onnistua, se on rukouksemme. Matka tehdään bussilla ja kuka tahansa on tervetullut mukaan, jos pääsee.

Lyhyempiäkin matkoja on tarkoitus tehdä, jos terveys sallii ja Herra suo - käydä Espoossa lähiaikoina ja nähdä lapsenlapsia jäällä kevätnäytöksessä. Ja Nivalaankin tekisi mieli päästä, mutta terveyteni rajoittaa menohaluja. Kotinurkilla on helpointa pyöriä, voi levätä silloin kun on sen tarve. Kuitenkin kotona on sitäkin mukavampi olla sen jälkeen, kun on käynyt jossakin.

Tänä iltana

seurakunnassamme on naisten ilta. Kuuntelemme Mailis Janatuisen opetuksen Ruutista: Ruut kohtaa rakkauden. Olen kuunnellut sen jo etukäteenkin. Keskustelemme aiheesta luettuamme kohdan myös Raamatusta, ehkä laulamme jotain, juomme teetä, juttelemme, rukoilemme. Nämä illat ovat olleet hoitavia. Ei meitä monta siellä yleensä ole, mutta määrä ei ole tärkeä, vaan toisten kohtaaminen.

Psalmista 71:

Sinuun, Herra, minä turvaan, älä salli minun joutua häpeään iankaikkisesti. Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi,

kallista korvasi minun puoleeni ja auta minua.

Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne aina saan mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.

Tämän Psalmin 71 luimme 11. päivä. Minulla on suunnitelma Psalmien lukemiselle:

Tammi- ja heinäkuussa luemme 30 ensimmäistä Psalmia. Helmi- ja elokuussa 31-60 Psalmit; Maalis- ja syyskuussa Psalmit 61-90; Huhti- ja lokakuussa Psalmit 91-120 ja loput 121-150 touko- ja marraskuulla. Kesä- ja joulukuulla luemme Sananlaskut, joita on 31. On helppo muistaa, mitä milloinkin luetaan, kun se on sama kuin kyseinen päivämäärä. Tämä on mielestäni mitä selkein tapa lukea Psalmit ja Sananlaskut läpi kahdesti vuodessa.

Meillä on nyt pelakuut

työhuoneen ompelupöydällä, jossa kukkalamppu niitä öisin hoitelee. Olohuoneessa on myös ultraviolettilamppu tai mikä se lienee, niille kukille, joita siellä on. Eilen nyppäsin latvat pois ruususta, ettei siitä tulisi pitkä roikula. Viime kesänähän se kasvoi varmaan metrin mittaiseksi ja kukki koko kesän parvekkeella. Sekin oli kellarissa keskitalven. En ole varma. saanko sitä kukkimaan, ei ole kokemusta ruusun talvettamisesta aiemmin.

Tein eilen

glut. leipätaikinan. Olen viime aikoina pakastanut leipäjuuret, siis noin vajaan desin verran tavallista ja glut. juurta. Näin se pysyy varmasti hyvänä, riippumatta pitkistäkin leipomisväleistä. Illalla taikina oli kohonnut tarpeeksi ja laitoin sen jääkaappiin yöksi. Paistan sen sämpylöiksi ja ehkä teen samalla teeleipiä meille aamupalaksi, jos sattuu huvittamaan. Luulen, että menen vielä vähäksi aikaa petiin, jahka saan kirjoitukseeni vielä kuvat ja sen laitetuksi nettiin.

Siunattua päivää tänäänkin, kun tätä luet, arvoisa lukijani!