09.03.2024 - Viikonloppuna

Olemme aamuisin yleensä sen verran hitaalla, että ehdimme ulos vasta iltapäivällä. Tänään kuitenkin poikkeuksellisesti aamupalan ja lukemisten jälkeen lähdimme roskislenkille, kauppaan ja sen jälkeen vasta söimme. Seppo sai toissapäiväistä papusoppaa syödäkseen, minä nautin eiliseltä jättämäni puoliskan maksalaatikon. Salaatin söimme puoliksi suoraan salaattikulhosta. Päälle leipää, se on niin maistuvaa sekin.

Torstaina luonani

oli enjo-esittely. Lyhyesti sanottuna kyseessä on 100 krt hiuksia ohuempi kuitu, joka ei tarvitse pesuaineita puhdistaakseen pintoja, sillä se kerää lian itseensä. Ja se näyttää toimivan! Idean keksi itävaltalainen mies lähijärven öljyonnettomuuden jälkeen. Kuitu keräsi kylmässä vedessä öljyn itseensä. Nyt meillä pyörii myös sekä pyykki- että astianpesukoneessa myrkyttömät aineet pesemässä vaatteita ja astioita ja tiskipöytä puhdistuu kylmällä vedellä kyseisellä kuituliinalla.

Sepolla oli mukavaa

esittelyn aikana, sillä Pedro tuli leikkimään pariksi tunniksi hänen kanssaan. Työhommiin siis! Seppo näkyi esittelevän retkikeitintä 3-vuotiaalle, kun kävin huoneessa - kuulija vaikutti kiinnostuneelta! Kyse on lamppuöljyllä toimivasta museolaitteesta. Pedro on myös oiva vanhusten nukuttaja - aiemmin hänen täällä ollessaan nukuimme taas koko lössi, jopa minä.

Miten on, eläkeläiset,

oletteko te koko ajan väsyneitä? Minä olen enimmäkseen. Aina vähän päästä on ilta ja taas aamu, ja käyn sammuttamassa kukkavalon olohuoneesta ja vastaavasti sytyttämässä sen. Ja siinä välillä mitään erityistä emme tule tehneeksi, mutta nytkin väsyttää oikein kunnolla!

Kävimme aamupäivällä tosiaan pienellä lenkillä. Seppo löysi paristokotelon, josta hän kehittelee jotain. Tölkkejä veimme yli euron edestä kauppaan. Iltapäivällä Seppo tarvitsi ruuveja löytämäänsä kapistukseen ja autoilimme keskustaan. Auringon innoittamana otin avantovermeet mukaan, mutta en sitten mennyt uimaan väsymykseni takia. Yritän kuunnella itseäni nykyisin ja jos väsyttää, saatan laistaa jotain, kuten nyt tuon avannolla käymisen. Ja tämä kirjoittaminenkin on nyt hiukan nihkeää, joten jätän seuraavaksi kerraksi loput uutiset, mitä ne sitten sattuvat olemaankin.

Huomenna

kuitenkin tarkoituksemme on mennä piispanmessuun. Juhana Pohjola saarnaa ja messun jälkeen kirkkokahvilla on kyselytunti. Messu alkaa klo 10, tervetuloa siis, täkäläiset, kuulolle, jos kiinnostaa! Itsellämme ei ole vastuita huomiselle, mikä on ihan mukavaa sekin välillä.

Kärsimysajan virsiä me olemme Sepon kanssa innokkaasti aamuisin veisanneet. Ja netistä kuunnelleet kymmeniä kertoja mm. virttä 81, joka tuntuu uskomattoman vaikealle. Ja on siellä monta muutakin vierasta virttä, vaikkakin vastaavasti osa virsistä on niin tuttuja lapsuudesta asti, että niiden veisuun olemme jättäneet väliin.

Saunaan

pinkaisemme tänään kahdeksalta. Sitä ennen kuitenkin lepäilemme, luemme ja katsomme Areenasta yhden osan lempiohjelmaamme ("Mahdoton tapaus"). Niin ja tietysti syömme. Ja luemme ennen saunaa iltaluvut. Jos Sepolla ei ole silmälaseja, hän saattaa lukea miten sattuu, sillä hänen näkönsä ei ole paras mahdollinen. Erään kerran hän jopa itse huomasi, että nyt ei tainnut osua nappiin, kun hän luki Psalmista 59:7:

He tulevat autolla, ulvovat kuin koirat ja kiertävät kaupunkia...

Ai joo, siinähän lukeekin, että

He tulevat ehtoolla, ulvovat kuin koirat ja kiertävät kaupunkia.

En voi olla nauramatta

tällaisille kömmähdyksille, ne ovat niin inhimillisiä. Siitä tulikin mieleeni, että viime pyhänä kun olin soittovuorossa messussa, en osannut yhden virren loppua soittaa edes viidennessä säkeistössä. Harmitti. Välittä soitin sen, välillä jätin soittamatta kokonaan, kun en vaan saanut rytmiä kohdalleen. No, selityksen makua, mutta minulla oli ollut migreeni aamuyön. Sen jälkeen on onneksi ollut helpompaa, vähemmän päänsärkyä, enemmän unta. Näin se vaihtelee, ilman mitään logiikkaa. Toisinaan teeveen liiallinen katselu aiheuttaa särkyä, toisinaan ei.

Mutta sykkeen nousu tekee sen useimmiten.

Olin lykkimässä pienimmäistä lapsenlasta vaunuissa puolitoista tuntia eräänä päivänä. Jalkani jaksoivat hyvin ja oli mukavaa ulkoilla. Mutta loppupäivän makasin kuin Ellun kana petissä ja odotin vaan, että migreeni iskee, sillä se oli tuloillaan. Mutta ei se sitten tullut edes yöllä, mistä olin iloinen. Mutta olin aivan loppuun väsynyt.

Kerroinkohan jo, että eräässä artikkelissa tutkija oli sitä mieltä, että fibromyalgia liittyy migreeniiin. Sehän on sairaus, jota ei oikein kunnolla tunnisteta eikä tunnusteta. Kenties se on kuitenkin migreeniä, jonka oireet ovat totta tosiaan moninaiset.

Nyt on aika lopettaa,

siunausta sinulle, arvoisa lukijani!