27.10.2023 - Keittiöhommia

Pieni väärä liike, ja kirjoitus hävisi. Uusi yritys. Onneksi en ehtinyt pitkälle. Tallennan joka välissä, sillä mikään ei niin kirjoittaessa harmita kuin häviävät tekstit.

Kellarissa on vielä

palanen keltaista kurpitsaa voipaperiin käärittynä leikatun pinnan kohdalta. Arvelin, että muovipussissa se saattaisi homehtua, mutta en ole varma. Viimeksi voipaperi oli imaissut kiinni pintaan hyvin, joten ei sinne ainakaan pölyjä mene. Lähipäivinä teen taas sosekeittoa, sillä se on mitä mainiointa ruokaa leivän kanssa.

Äiti opetti,

että kun ruoka pitää nopeasti jäähdyttää, tehokkain tapa on laittaa kattila vesiastiaan. Sitä olen noudattanut. Vesi jäähdyttää nopeammin kuin ilma. Nyt on oivat ajat sikäli, että parvekkeella on pikkuisen pakkasta ja joka tapauksessa niin kylmä, että siellä voi säilyttää nousseen taikinan yön yli, kun vähän peittelee astiaa, jos on pakkasta useampi aste. Tänään laitan leivottuani leipäni parvekkeelle ja sen viileydessä ne säilynevät ne muutamat päivät ennen kuin syön ne.

Tein jokin päivä

sitten toistamiseen kurpitsalasagnea. Hyvää se oli. Tosin ajattelin, että saman tuloksen saisi kyllä paistinpannullakin. Pääasia on, että ainekset ovat hyvät. Ruoka onnistuu aina, jos aineet ovat hyvät eikä polta tai paista liikaa tai liian vähän ja maustaa sopivasti.

Minulla on nykyisin

vain yksi leipäjuuri jääkaapissa. Se on gluteeniton. Näin juurta tulee käytetyksi vähintään kerran viikossa, kun leivon vuorotellen tavallista ja gluteenitonta. Kun leivon tavallista leipää, käytän siihen samaa juurta. Tänä aamuna otin juuripurkin ja lisäsin siihen haaleaa vettä ja gluteenittomia jauhoja. Se alkoi heti vähän kuplia ja siitä tiedän, että hengissä on. Juuri on nyt lämpimässä kahvipannun päällä. Levy oli kuuma, laitoin pannuun kuumaa vettä ja kannen väärinpäin. Siinä on lämmin paikka taikinajuurelle.

Kahvipannussa keitän vettä, kun juon pikakahvia, kofeiinillista tai kofeiinitonta. Pidän niistä molemmista ja yritän välttää liikaa kofeiinia. Sen takia olen iloinen, että kofeiinitonta kahvia on tarjolla. Sitä on myös suodatinkahvina ja usein Seppo keittää "puolikaskahvia" tai kokonaan "korviketta". Vedenkeitin laitettiin pois, kun se meni huonoksi enkä halunnut lisää kapistuksia pöydälle, koska meillä on tuo vanha kunnon pannukin käytettävissä.

Sosekeittoon

sopii mainiosti juustoinen ruokakerma. Siitä tulee savunmakua, mutta yhtä hyvin mikä muu tahansa tietysti käy. Tapaan lisätä siihen kuivattua tai pakasteesta ottamaani lehtikaalta tai kuivattua nokkosta.

Maustamattomista jugurteista

kreikkalainen käy kuulemma hyvin piirakoihin, kun se jotenkin sitoo marjojen ja vihanneksien nesteitä, kun siinä on enemmän proteiinia kuin turkkilaisessa jugurtissa. Näinköhän se meni! Jälkimmäinen on yleensä rasvaisempaa ja sopii erinomaisesti lisättäväksi vaikkapa sosekeittoon. Mutta näitä jugurtteja ei kannata keitellä vaan lisätä lopuksi etteivät ne juoksetu. Bulgarialainen jugurtti on vähän happamampaa ja se sopii hyvin kylmiin kastikkeisiin ja johonkin muuhun, jota en nyt muista. Näillä jugurteilla saa keittoihin pehmeyttä ja paksuutta. Luin eilen netistä jugurttiasiaa.

Tapaan tehdä turkkilaisesta

jugurtista upeita jälkiruoka-annoksia meille tunnelmointiin. Valkoisen jugurtin päälle iso lusikallinen mustikkahilloa tai aroniaa (josta Seppo ei tykkää, mutta ei kehtaa valittaa), omenahilloa, ehkä maustettua rahkaa. Ja on hyvää! Ne on näköjään syöty niin nopeasti, etten ole kertaakaan ehtinyt ottaa kuvaa, mutta laitan myöhemmin, jos olen tarpeeksi nopea joskus.

Iloista ja siunattua päivää, arvoisa lukijani, tänäänkin! Sytytetään kynttilä pimeyttä hälventämään ja luetaan vaikkapa Psalmi 23, joka kertoo, että Hyvä Paimen pitää huolta lampaistaan ruokkien ja hoivaten näitä parhaalla tavalla.