20.04.2023 - Rasvaisin sormin

Ei pitäisi syödä samalla, kun kirjoittaa, mutta minä olen tehnyt juuri niin. Vielä on muutama suupala leivästä syömättä. Tein munakasta. Seppo söi eilisen ruuan, jota söimme myös aamulla ja lähti taloyhtiön kokoukseen. Minä ryhdyin kirjoittamaan.

Kävimme viikko sitten

mökillä. Se oli onnistunut reissu. Uusi makuupussi ei pettänyt. Vaikka mökissä oli aamulla vain 8 astetta lämmintä, pussissa pysyin lämpimänä. Tulet takkaan ja aamukahvia ryystämään. Pari yötä nukuin siellä levottomasti, mutta kolmantena yönä nukuin todella sikeästi ja sain voimia takaisin.

En tiedä, mitä kuvittelin, mutta en arvannut kuitenkaan, että lammen jää on vielä lumen peitossa, jää sen alla varmaankin jo haurasta. Mutta iltapäivällä mökin kuistilla oli oikein lämmintä, kun tuuli ei osunut siihen. Tosin olimme mökillä vain yönseudun, muun ajan sukulaisissa, lähinnä äitini luona. Tapasimme kaikkia kolmea veljeäni, paria muuta sukulaisperhettä sekä ystäviäni lapsuuden ajalta.

Reissulta tarttui mukaan

myös OJL-juttuja, eli paitoja Romanian ja Ukrainan lapsille. Paluumatkalla tein huippulöydön, kun kasa hienoja tyttöjen paitoja oli alennettu kahteen euroon (2€), mikä oli yli kuudesosa alkuperäisestä hinnasta. Koen Jumalan johdatusta näissä Joulun Lapsi -hommissa.

Sunnuntaina olimme messussa,

minäkin, vaikka päätä särki aamulla. Väkeä oli runsaasti paikalla. Otto puhui hyvin, sain istua ja rentoutua, ei ollut vastuita. Kirkkokahvien jälkeen kärräsimme kasan paitoja Romantikkojen paita-vastaavalle. Pari lenkkiäkin teimme Sepon kanssa myöhemmin, sää oli aurinkoinen ja kaunis.

Jostain syystä jännitteitä

oli kertynyt sen verran, että unen päästä sain kiinni vasta neljän maissa maanantaiaamuna. Ikävä juttu, sillä olimme menossa naisporukan kanssa hakemaan Peräseinäjoen käsityöryhmän tekemiä neuleita. Minä olin kuskina. Vain menomatkalla teimme harharetken - tuli maaseutumatkailua vähän ylimääräisesti. Päätäni särki koko ajan. -Ehkä sen takia kierre on taas päällä, olisin tarvinnut lepoa. Mutta matka oli joka tapauksessa onnistunut puolin ja toisin. Jopa paikallislehden toimittaja oli kutsuttu paikalle. Jonkinlaista juttua saattaa siis näkyä Peräseinäjoen lehdessä - toisellakin paikkakunnalla se lehti ilmestyy, mutta en muista nimeä - se on se Juustoportti-pitäjä. -Jalasjärvi, kuulemma.

Yhden yön nukuin kuin tukki,

melkein 10 tuntia, ja päivä sen jälkeen oli ihana. Parin päivän aikana pesimme parvekkeen lasit Sepon kanssa ja muutenkin sain siivotuksi siellä. On hyvä mieli. On sellainen tunne, että olen vähän myöhässä nyt kaikesta, mutta tänään olenkin sitten ottanut rauhallisesti ja ollut vain kotona. Jahka Seppo kotiutuu, menemme lenkille, niin suunnittelimme.

Krassit ja kehäkukat

ovat ponnistaneet pinnalle kyljellään olevissa maitopurkeissa. Istutan ne parvekkeelle isoihin kurkkupurkkeihin. Laitan sekaan valkosipuleita. En kaipaisi kirvoja parvekkeella - toivon, että ne inhoavat valkosipuleita. Eilen kannoin jo suuren osan murateistani parvekkeelle amppeleihin roikkumaan. Tulen iloiselle mielelle, kun katselen parveketta ja kukkia.

Koskaan ennen pelargoniat, pelakuut, eivät ole tehneet nuppuja näin varhain. Mutta nyt innostuivat  ja kukat ovat vähitellen aukeamassa. Kaksi isoa olen antanut pois, kaksi isoa ja kaksi pienempää on vielä jäljellä. Niissä on tarpeeksi meidän parvekkeelle, itsekin on kiva mahtua sinne.

Lumipälviä on vielä, luonto on karu, mutta pihan alatöyssyllä kukkivat krookukset, joiden sipuleita istutin sinne toissa syksynä. Ne oikein hehkuvat harmaan keskellä auringossa. Kukittuaan ne painuvat alas, ja sitten pietaryrtit ja päivänkakkarat valtaavat mäen. Kevät on toiveikasta aikaa. Mitenhän mahtaa uimaranta olla sulanut? Käymme varmaan sitä katsomassa lähipäivinä. Toivon pääseväni pian pulahtamaan. Verenkierto tarvitsisi lisäpotkua.

Huomenissa

saamme luultavasti kesärenkaat alle - keskipoika on luvannut vaihtaa. Auto pitäisi myös imuroida sisältä, se on aika kamala talven jäljiltä. Ulkoapäin kävin pesettämässä sen, sillä autoon ei päässyt likaamatta itseään.

Kaikenlaista pesua

tässä tarvitaan. Paitsi autolle ja ikkunoille, myös itselle joka päivä. Tänäänkin olemme hartaasti rukoilleet Sepon kanssa moneen otteeseen. Aiheita ei puutu. Mutta Jumala on uskollinen eikä petä. Hän kuulee rukoukset ja vastaa niihin omalla tavallaan ja ajallaan.

On tärkeää olla Sanan alla, sen tutkittavana ja puhuteltavana päivittäin. Lainasin meille seuraavaksi kirjaksi Janatuisen Nainen ja hänen miehensä. Seppo oli jostain syystä epäileväinen kirjan suhteen. Kun siellä mainittiin, että nainen ei oikein katso hyvällä, jos mies on nössykkä - en muista kirjan sanoja tarkasti - niin Seppo-parka löysi itsensä - näin huonosti meitä kilttejä kohdellaan, hän valitti. Myöhemmin juttelimme kaikenlaista ja kysyin, oliko hän oikeasti sitä mieltä, että halusi mennä kanssani naimisiin, oliko se hänen oma vakaa päätöksensä. Oli kuulemma. -Sen jälkeen sinun ei sitten olekaan paljon tarvinnut tehdä päätöksiä, sanoin, ja me nauroimme makeasti. Eihän asia niin ole, mutta tämä on meidän keskinäistä huumoriamme.

Seppo tuli,

joten toivotan Jumalan siunausta, arvoisa lukijani, sinulle alkavalle viikolle laulun sanoin:

Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa, kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla.