Kategoriat: Ajankohtaista
Ulkona on vielä lähes säkkipimeää, kello on seitsemän. Ja maailma kulkee kohti uuden maailman syntyä ja Jeesuksen paluuta, siitä kertoo hengellisen pimeyden lisääntyminen.
Kun nämä alkavat tapahtua, niin nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä, sanoo Jeesus.
Ei siis syytä pelkoon, jos olemme sivelleet ovemme pielet karitsan verellä, kuten jo ammoin israelilaisia kehotettiin tekemään. Kun kuoleman enkeli kulki ovelta ovelle, veri pelasti ne kotien asukkaat, jotka olivat totelleet käskyä. Näin on meilläkin. Jos Jeesus saa pestä meidät tänäänkin puhtaaksi verellään, meillä on toivo, joka ei petä, vaikka miltä näyttäisi ja tuntuisi. Vielä on armon aika. Ethän sinä, hyvä lukijani, pidä sitä halpana ja kuvittele itse voivasi pelastaa itsesi omalla hyvyydelläsi? Mikään oma hyvyytemme ei riitä Jumalalle, sillä
Ihmislapsi, kun Israelin heimo asui maassansa, he saastuttivat sen vaelluksellaan ja teoillaan. Niinkuin kuukautistilan saastaisuus oli minun edessäni heidän vaelluksensa.-Hes. 36:17
Ihminen on samanlainen kuin on ollut syntiinlankeemuksesta lähtien. Joka sanoo, että pieni lapsi on synnitön, ei ole nähnyt taaperoa leikkimässä ja pitämässä kiinni tavaroistaan ja mieluummin ottamassa toisen kädestä leluja kuin jakamassa omastaan.
Alkoipas minun aamutekstini
vähän ankeasti. Ehkä se johtuu siitä, että sain eilen sakot, kun parkkeerasin auton sähköauton latauspaikalle uimahallilla. Katsoin vain, että siinä on parkkitila ja latauspaikkoja riittävästi eikä parkkitilaa ollut muualla. Paitsi uimahallin takana, jonne en laiskuuttani vienyt autoa, kun olisi pitänyt kävellä pari sataa metriä. Siitäs sain, laiskapötky. Kirveli, mutta mies lohdutti ja käveli oitis kukkarolleen minua lohduttaakseen.
Muuten uimahallireissu
oli mukava. Tiistaista perjantaihin täkäläisessä uimahallissa voi klo 12-14 polskutella tai vesijumppailla kolmella eurolla (3£) tietokoneen näyttäessä ohjeita. Löytyy netistä Happy Hour -kohdasta. Ohjelmia voi itse valita, niitä on 5 - 30 min mittaisia, kaikille kropan osille valinnan mukaan. Suurimman osan ajasta jumppailin itsekseni, osan ajasta joku muu oli seuranani, muun muassa eräs taannoinen kollega, jonka nimeä mietin koko pomppimisen ajan ja muistin sen sitten illalla.
Viime lauantaina olimme
synttäreillä ja tapasimme sukua myös vävyn perheestä, pitkästä aikaa. Sitä ennen meillä oli pari pikkuista hoidossa ja me nautimme. Eskarilainen askarteli tulitikuista laatikoston ja väritti sen, parivuotias Pedro seurasi Seppoa kuin hai laivaa.
Tämä viikko on hurahtanut - mihin aika on kulunut, en tiedä! Olen kyllä ommellut kissan luurankoja. Kissapehmot ovat valmiita paitsi vanu puuttuu ja takajalat. Ne eivät vie paljon tilaa tuossa muodossa. Mutta lähiviikkoina ajelemme miehen kanssa Tervajoen vanuun eli TeVaan hakemaan sitä taas 3 kiloa ja luultavasti ostan toistamiseen julman säkin kangassuikaleita, joista pitää irrottaa vanu. Vielä on viime kesän säkistä hiukan jäljellä, mutta suikaleista on ollut helppo täyttää kissan tassuja, kun vanu on valmiiksi suikaleina. Säkkivanulla puolestaan on helppo täyttää kissan keskiosa.
On minulla
myös lasten synttäriprojekti tälle vuodelle mielessä. Tein Amandalle (nimet aina muutettu), joka täytti 8 vuotta, kassin, jonka voi kääntää myös toisinpäin halutessaan, niin saa erikuvioisen kassin. Sellaista suunnittelen nyt myös pian 2 vuotta täyttävälle Kallelle. Kirjon lapsen nimen ja laitan vuosiluvun johonkin kohtaan. Toivon, että lapsi osaisi iloita tekemistäni ainakin joskus ja ainakin jonkin verran. Jospa kassi voisi olla kirjastokassi, joka johdattaa kirjoineen satujen maailmaan.
Tämä maailmamme
on täynnä ostotavaraa, mutta mummona haluaisin tarjota henkilökohtaisemman lahjan. Ja kuten pastori sanoi saarnassa, jonka kuuntelin: Suomessa on kaikki tosi hyvin. Kyseinen pastori oli hiljattain opetusreissulla pari viikkoa Keniassa, jossa LHPK tekee lähetystyötä lähettämällä pastoreita opettamaan sikäläisiä pastoreita ja kääntämällä sekä julkaisemalla hengllistä kirjallisuutta. Afrikassa on tilanne toisin. Kirjallisuutta on vaikea välillä saada perille, kun teitä ei välttämättä ole.
Vielä sakkolapusta
sen verran, että tämän aamun Päivän sana ja sen selitys Juha Vähäsarjalta vahvisti minulle sitä, että jopa sakkolaput tulevat Jumalan kädestä ja ovat meille opetukseksi. Ei pitäisi antaa itsensä murehtua vastoinkäymisistä, sillä kaikki mitä meillä on, on Jumalalta saatua ja lopultakin Jumalan omaa. Minäkään en ole itseni oma, vaan Jumalan, koska minut on kasteessa liitetty häneen ja elän uskoen häneen.
Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, hän suojelee koko elämäsi. Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina. Ps. 121:7–8
Joululehdestä luin
tarinan, jossa toisuskoinen taksikuski kysyi kyydittävältä, kuinka monta kertaa kristityn pitää rukoilla päivän aikana.
-Minun pitää rukoilla viisi kertaa, taksikuski sanoi.
-Kuinka monesti sinä voit päivän aikana puhua isällesi tai kysyä häneltä jotain, uskova nainen kysyi.
-No, tietysti koska vaan, kuski vastasi.
-Jumala on kristitylle taivaallinen Isä, joten hänelle kristitty voi puhua ja rukoilla häntä aina kun tulee asiaa, nainen vastasi. -Siinäpä oiva vastaus!
Alkaa väsyttää
Kello on puoli yhdeksän, vielä ei päivä paista. Seppo heräsi ja söimme aamupalaa ja hän meni takaisin sänkyyn lukemaan. Minä menin mukaan ja rukoilimme. Tänään nukuin jopa viiteen. Eilen heräsin puoli neljältä enkä enää nukkunut, pää oli silloin kipeä, tänään ei. Toissayönä nukuin seitsemään asti, pitkästä aikaa. Näin ne päivät vaihtelevat.
Herra siunatkoon viikonloppumme, myös sinun, arvoisa lukijani! Minulla on soittovastuu sunnuntain messussa. Muuta ohjelmaa ei ole vielä tiedossa. Yhden Kaikenkarvaiset ystäväni -jakson katson tänään - toissapäivänä katsoin kolme ja se saattoi laukaista migreenin myöhemmin. - Siinäpä vasta ihana ohjelma katsottavaksi!