08.07.2022 - Lomafiilistä

Keittiön pöydän ääressä istuksin ja hörpin kylmää kahvia. Kolmas kupillinen tänä aamuna, jo ihan liikaa, mutta enpä sitten enää juo kuin kupillisen varmaan iltapäivällä ja kenties kofeiinitonta kahvia lisäksi.

Edellinen viikko

oli lomaa myös migreenistä, kun olimme reissussa ja oli helle. Tämän viikon olen aamuyöt melkein järjestään viettänyt tympeän seuralaiseni Mr Migrenin kanssa. Ajattelen, että se on minulle annettu hidaste ja totuuden torvi. On hidastettava. Lenkkeilyt ja muut urheilulliset toimet ovat olleet minimaalisia. Kotipuuhastelu kuluttaa jo energiaa sen verran, että siitä juuri ehdin palautua. Kaikki muu menee yli, en palaudu.

Mieleni on

kuitenkin iloinen. Aamulla se oli sekava ja melkein itkuinen, mutta se kuuluu migreenin oireisiin ja on ohimenevää. Mies lähti tallille hakemaan jotain nippeleitä tai lisäpuhelimia, en tiedä mitä. Eilen testasimme kahta puhelinta ja soittelimme toisillemme makuuhuoneesta työhuoneeseen. Viimeistään tässä iässä on hyvä tehdä sitä, mikä ilahduttaa. Jos ei nyt, niin koska sitten?

Eilen lähdimme ajelemaan,

kävimme viidellä kirpparilla. Susan kirppiksellä, joka on siisti ja kiva paikka. Susa itse on mitä mukavin nainen ja on ilo jutella hänen kanssaan. Joimme kahvit ostosten jälkeen. Ostin 49 kolmioviivotinta Joulun Lapsi -paketteihin, yhtään ei jäänyt. Kaisan kortteja otin poikalapsille lähetettäväksi sekä konseptipaperia vihkojen välipaperiksi. Mukana minulla oli paksu kolikkokukkaroni, jossa oli enimmäkseen 10-senttisiä. Kotiin palatessamme jäljellä oli kai 30 senttiä. Maistuvat kääretorttukahvit joimme lopuksi Susan luona.

Sieltä pöräytimme Laihialle,

josta iloksemme löytyi kolme kirpparia. Jokaisessa kävimme, hienoja ostoksia teimme. 50 sentin rautalankahökötys oli puoleen hintaan - siitä kehittelen kukkatelineen parvekkeelle. Vaalea rautainen kukka-alusta, tai vastaava on kuvassa eikä maksanut monta lanttia sekään. Mitään kallista en ostanut, olen säästölinjalla.

Lopuksi ajelimme Comboon, joka on lentokentän lähellä. Sieltä lähti kuvassa oleva kukka, joka oli tarjouksessa sekin. Sitten vielä ruokakauppa ja miehen talli, jonne hän vei tavaraa, kuten lumilapion, joka tuli Jyväskylän asunnolta aiemmin. Luultavasti lumilapio ei ole toistaiseksi tarpeen, vaikka säät vähän viilenivätkin.

Tänään klo 16-18

käymme torilla, siis keskustassa. Olen tilannut 3 litran pönikän erinomaista Kreetalta tulevaa oliiviöljyä, jota olen vuoden päivät kai käyttänyt. Katsopa Happy Olive netistä - olen sitä ennenkin mainostanut. Pienviljelijät tuottavat ykköslaadun oliiviöljyä, joka on taatusti tuoretta ja täysipainoista. Tampereella asuu puolet vuodesta rouva, joka on toisen puolen vuodesta Kreetalla ja on itse ollut oliivinviljelijä. Hän on maahantuojana jonkun toisen kanssa, ja kesän aikana öljyä voi saada paitsi tilaamalla, myös suoraan lähitorilta, jos hyvin käy. Kannattaa seurata kyseistä sivustoa ja mennä tutustumaan, jos kiinnostaa.

Seikkailimme Sepon kanssa

Palosaaren torilla keskiviikkona. Olimme pari tuntia ja ensin näytti, ettei kukaan tule lähietäisyydelle. Itse kävin ostamassa mansikoita, kun sellainen myyjä oli torilla kai puoli tuntia. Myytyään kaiken hän lähti. Minä istuin puiston penkillä varjossa ja kudoin norsua. Seppo kertoi, että puiston kulmauksessa on kaksi rollaattorimummoa, kutsutaanko kahville. Kävin sitten sanomassa mummoille, että tulkaa kahville, ei maksa mitään. Meillä oli oikein hauska juttutuokio. Molemmat olivat 90 vuoden nurkilla, teräviä naisia molemmat vielä. He kertoivat elämästään, elämäntarinat ovat mielenkiintoisia. Myöhemmin kävi yksi isänsä luona vieraileva nainen ostamassa pari norsua ja hänenkin kanssaan juttelimme tietysti. Hyvä torireissu se oli. Ensi viikollakin menemme, jos ehdimme ja jaksamme.

Viikonlopun jälkeen

pojan perhe etelästä tulee meille muutamaksi päiväksi. Se on mukavaa. Alamme vähitellen varustautua vierailuun vähitellen. Myöhemmin heinäkuussa me olemme menossa heille vierailulle, jos Herra suo. Liput on junaan jo ostettu.

Olemme lukeneet

viime päivän iltoina rankkoja juttuja Lutherin raamatunselityksestä, siitä kun Jumala käskee Aabrahamin uhrata poikansa. Tilannetta on mahdotonta edes kuvitella, mutta sen kautta Jumala avaa vähän käsittämään, mitä hän on tehnyt puolestamme, kun on uhrannut oman Poikansa. Siitä me syntiset emme osaa kyllin kiittää.

Meille on avattu tie Jumalan yhteyteen Jeesuksen kautta. Muutoin meidän on turha puhua mitään Jumalasta ja häneen uskomisesta, jos emme usko ja ymmärrä, että Jeesus on välimies meidän ja Jumalan välillä. Syntinen ja pyhä eivät voi kohdata ilman, että välissä on välittäjä, joka on pyhänä ja synnittömänä ottanut kantaakseen minun ja sinun ja koko maailman synnit, ja sen johdosta pelastumme.

Kastettuna sinä, hyvä lukija,

saat omistaa uskossa kaiken, mitä Sana lupaa. Älä pidä itseäni liian huonona, hyvänä, pyhänä tai paatuneena ottamaan vastaan kaikkea Jumalan armoa, mitä hän on meille Jeesuksessa valmistanut! Omat tekomme eivät meitä auta, olkoot ne mitä laatua tahansa. Se on vapauttavaa. Tällaisina me saamme lähestyä häntä, joka tilassa, aina.

Iloista heinäkuuta edelleen, arvoisa lukijani!