23.11.2020 - Maanantai marraskuussa, maa näkyy

Tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa tänään, mutta kun tallensin lukemiani kirjoja, niin vahingossa siirryin kirjoituspuolelle. Olkoon niin sitten.

Viime keskiviikko

meni kuten toivoinkin. Kävin uimahallissa, uin hallitusti, jos niin voi sanoa. Ostin lisää uimalippuja, jos se vaikka innostaisi enemmänkin polskuttelemaan. Pidän kyllä uimisesta hallissa(kin). Nytkin oli vähän väkeä, joten törmäilyjä ei sattunut. Saunassa otin sorkkalöylyjä ja heitin vettä kiukaalle, minkä ehdin, sillä sauna ei ollut erityisen kuuma.

Pyörällä sitten

hierojalle, jossa sain pitkästä aikaa selän ja niskan hierontaa niin että tuntui. Kotimatka tuntui mukavalta, kevyt olo. Illemmalla menin vielä töihin, sillä meillä oli kuukausipalaveri. Se on usein vapaapäivänäni, sopii minulle, jaksan paremmin kuin työpäivän jälkeen. Illalla olin kyllä turhan väsynyt. Itsensä kuntouttaminenkin käy työstä.

Viikonloppuna

oli myös vauhtia. Perjantaina kiidin töistä kotiin ja ryhdyin leipomaan - kerron siitä kakkosblogista, joten ei siitä sen enempää. Miehellä oli syntymäpäivä, hänen veljensä vaimoineen tuli vierailulle. Vietimme rattoisan illan sukulaisten kanssa.

Lauantaina olin

naistenpäivillä Laihialla. Aamupäivällä kävin kaupassa ja kukkia hankkimassa. Tein voileipiä viemisiksi kuten olimme sopineet. Osasin, ihme kyllä, perille eksymättä tällä kertaa.

Kyseessä oli Lähetyshiippakunnan naistenpäivä, jonka ohjelma tuli verkosta. Sen oli tehnyt Studio Kryptassa teol. maist. Ida Heikkilä, 34v, ja se kesti noin 1,5h. Se oli erinomaisen hyvää opetusta, jonka Ida oli erään kirjan pohjalta laatinut! Kahvittelimme ja ehdimme jutella vain vähän, sillä meitä oli tusinan verran naisia ja luento oli kolmiosainen. Jahka kaikki seurakunnat ovat viettäneet naistenpäivänsä niin luennot tulevat nettiin kuunneltaviksi kaikella kansalle. Voin vinkata sitten, sillä ohjelma kannattaa todella kuunnella! Aiheen nimi on 5 näköalaa naiseuteen ja tai jotain sellaista. Ihme, että vielä tässä iässä aiheesta saa kuulla jotain uutta ja virkistävää! Jumalan sana toki on useinkin uutta, kuin ei olisi koskaan lukenut, sillä se onkin elävää puhetta Jumalan suusta joka aikakaudella, joka ihmiselle erikseen ja yhteisesti.

Sunnuntaina

olimme messussa. Olin väsynyt, minun oli vaikea keskittyä, mutta onneksi en ollut kanttorina tällä kertaa. Iltapäivällä pojan perhe kyläili meillä ja se oli tietysti hauskaa. Lapsoset kasvavat, heitä on ilo seurata. Mies oli ostanut hämähäkki-tukkapannan Saarukalle, ja se näytti olevan mieluinen.

Tänään sauvailin

töihin seitsemäksi. Seurakunnan tädit kävivät pitämässä adventtihetken meille. Ensimmäinen kynttilä syttyi! -Kävelimme lasten kanssa tutustumassa torin joulukuuseen ja muihin jouluvaloihin Rewelissä aamupäivällä. Sitten kipin kapin syömään päiväkotiin ja päiväunille. Minulla alkoi päätä särkeä, väsytti. Mutta kun lapset nukahtivat, venyttelin ja oloni parani. Samalla mietin joulukalenteria lapsille, se on vielä kesken.

Kotiin on aina

mukava tulla. Kävin apteeksissa täydentämässä lääkevarastoani, sitten kotiin kahville. Ilta kuluu miehen kanssa netissä laskuja maksellen, kirjaa lukien, ja pian Raamattua yhdessä tutkien. Kiitos tästäkin päivästä, hyvä päivä se on ollut!

Siunausta alkaneeseen viikkoon, arvoisa lukijani!

Jumala on uskollinen.