Kategoriat: Ajankohtaista
Innostuin kuuntelemaan Koko kadun kasvatti -äänikirjaa illalla enkä ehtinyt kirjoittaa. Olen lukenut äänitteen kirjana aiemmin, mutta kuunneltuna teksti tuntuu erilaiselta ja on mielenkiintoinen.
Olin katsomassa
Ikitie-elokuvan perjantaina Karinin kanssa. Se kannattaa nähdä, sillä se kertoo lähihistoriasta, todellisista tapahtumista 1932 ja sen jälkivuosista. Tällöin Amerikasta lähti suomalaisia sankoin joukoin Neuvostoliittoon, sillä siellä rakennettiin "maanpäällistä paratiisia". Totuus oli toisenlainen. Ihmiset tapettiin, heiltä riistettiin mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään.
Äitini kummitäti
lähti samoin Amerikasta naapurimaahamme, mutta hänen kävi onneksi paremmin. Hän sai kirjoitettua sukulaisilleen, että älkää tulko tänne. Hän jopa pääsi lähtemään sieltä Suomeen, mikä tuntuu ihmeeltä, sillä ei sieltä juuri lähdetty, kun sinne ensin "päästiin" ja sitten siellä oltiin kunnes tapettiin. Jälkeen päin hän ei ollut kyennyt puhumaan siellä olostaan mitään.
Lauantaina heräsin
klo 3. En uskaltanut nukkua pitempään, olin lähdössä kuuden onnibussilla Tampereelle. Olin siellä leskien vertaistukiryhmän vetäjien kurssilla toisen ryhmän vetäjämme kanssa. Hyvä päivä se oli. Iltapäivällä ruuan jälkeen alkoi kyllä niin raukaista, että keskittyminen oli vaikeaa. Mutta sitten ampaisimmekin jo kotimatkalle; ensin bussilla Parkanoon ratatöiden takia, sitten junalla loppumatka.
Kotona saunaan
suoraa päätä ja sitten nukkumaan. Aamulla minulla oli kanttorivuoro kirkossa, jonne kipaisin kävellen hyvien yöunien jälkeen. Pastorin saarna rohkaisi minua, siinä oli puhetta suoraan minun ajatuksiini.
Virret hoitivat, ehtoollisvirret erityisesti ovat minulle tuttuja ja rakkaita, tässä virsi 225:
1.Jeesus, luona armopöydän sinut löydän, siinä mulla kyllin on. Siellä armo, rauha, ilo, siellä elo, sieltä löydän ravinnon. 2. Siitä vuotaa lohdutusta, virvoitusta, jota sielu tarvitsee. Siitä kasvaa usko, tieto, voima, taito, joka mielen hallitsee. 3. Armon pöytä, Jeesus rakas, olet paras, elämäni kuolosi. Haavasi on auki mulle, vaivatulle, voimani kun raukeni. 4. Matkalla on ruokanani, juomanani ruumiisi ja veresi. Hengen nälkä kasvaa yhä, Herra pyhä, antimista pöytäsi. | 5. Tätä ruokaa syödessäni, juodessani orjan mieli katoaa. Tämän riemun rikkaudessa, runsaudessa oma puku putoaa. 6. Tässä näyttää tahraiselta, saastaiselta kaikki oma hurskaus. Kristuksesta loistaa vastaan ainoastaan Isän suuri rakkaus. 7. Mieltäni se liikuttakoon, opettakoon armon Herraa kiittämään. Sieluni se sulattakoon, taivuttakoon Jeesukseeni tyytymään. 8. Kirkkaus ja voitto, valta kaikkialta olkoon yksin Kristuksen. Maa ja taivas luotuinensa Herrallensa riemuin tuokoon kiitoksen! |
Jaakko Pitkätky viim. 1815. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1901. Virsikirjaan 1938. |
Aurinko paistoi
eilen päivällä. Lähdin puistikoiden kautta kävellen uimaan. Perjantainakin olin menossa itse asiassa uimaan, mutta käveltyäni jonkin matkaa tajusin, etten jaksakaan. Kiersin pienen lenkin ja palasin kotiin lepäämään. Eilen oli jo voimia kävellä, tulin pitemmän lenkin kautta kotiin ja ehdin sopivasti Neiti Marplea katsomaan. Aioin vielä illallakin lähteä ulos, mutta en viitsinyt, kun innostuin kuuntelemaan mainitsemaani äänikirjaa.
Jonas Lagus kehottaa:
Hanki itsellesi ystäviä - - ne ovat sinulle tarjona Raamatussa. Avaa niille sydämesi, anna niiden tulla sinne ja ahkerasti rukoile, että ne näyttäisivät sinulle salatun tien, joka vie varmasti kotimaahan elämän ristiriitojen ja sekasorron läpi. Silloin löydät erämaasta lähteitä, jotka tyydyttävät janosi, ja totisen viisauden, joka ei koskaan vie sinua harhaan. -s. 169, Evankeliumin ääni
On aika
pukeutua ja lähteä töihin. Olkoon alkanut viikkosi siunattu, arvoisa lukijani!