27.09.2017 - Vakava sana tälle päivälle!

Eilisiltana möhläsin kerta kaikkiaan ja tyhmyyteni paljastui. Aamulla heräsin varhain, rukoilin ja mietin eilistä tapahtumaa. Yhtäkkiä Pyhä Henki paljasti minulle jotain syvällistä ja merkittävää, jota en olisi itse kyennyt ymmärtämään. Jaan sen kanssasi, hyvä lukijani.

Olin leskien vertaistukitapaamisessa,

minulla oli fleksiavain, vain mikä se läpykkä lienee, jolla ovet aukeavat tuosta vaan vilauttamalla. Olihan minulle sen toimintaa selitetty ja hississä osasinkin hipaista sillä viivastoa ja hissi totteli. Saattelin erään ihmisen ulos. Hän kysyi vielä, pääsenkö varmasti takaisin sisälle ja vakuutin pääseväni, sillä kokeilin avainta ja se tuntui sopivan oveen.

Oli kaunis ilta,

aika lämminkin. Minulla oli pitkähihainen paita, ei takkia, ei kännykkää, vain avain. Kun tulin takaisin ovelle, avain ei sopinutkaan oveen. Ei kerta kaikkiaan sopinut. Eivätköhän ne sisällä pian huomaa, etten palaa ja tulevat katsomaan. Eivät tulleet, kului yli puoli tuntia. Sinä aikana olin tietysti kaapannut avukseni erään pariskunnan, joilla oli kännykkä. Juoksentelin ympäri talon seinänvieriä pihalla nakkelemassa kiviä ikkunoihin, että joku huomaisi. Ei vaikutusta. Pariskunta seisoi ovella vahdissa, jos vaikka joku tulisi sitä avaamaan.

Kenenkään kännykän numeroa en muistanut, tietenkään, mutta ovessa oli työntekijöiden numeroita. Soitin eräälle tuntemalleni pariskunnan kännykällä. Sitä ennen mies oli soittanut useasti sisällä olevan kännykkäni numeroon: siitä sisällä olijat hoksaavat, että olen pulassa alakerrassa. Työntekijätuttavani yritti selvittää molempien sisälläolijoiden numeroita. Toisen numeroa ei tiedustelusta ollut löytynyt, toisella oli tietysti kännykkä kiinni, koska hän oli palaverissa, jossa minunkin piti olla. Myöhemmin selvisi, että oman kännykkäni olin myös fiksusti sulkenut, joten alhaalta en saanut mitään viestiä ihmisille, jotka olisivat tulleet minua auttamaan.

Kun eivät puhelinnumerot

selvinneet, työntekijätuttava alkoi kysellä, eikö minulla ole oikeaa avainta. No ei ole. Eikö siinä ole fleksiä. No onhan siinä. Samalla tajusin (äly hoi!), että seinässä on aivan samanlainen viivasto kuin hississä. Sen kun hipaisin sitä fleksillä, niin jopa aukesi ovi kevyesti! Tarvittiin vain oikea avainsana, tarvittiin vain pieni hipaisu.

Rakas lukijani,

ymmärrätkö hengellisen vertauskuvan? Tämä on hyvin järkyttävä kuvaus siitä, miten on meidän laitamme suhteessa Jumalaan.

Minä yritin omilla avaimillani päästä sisään - omat tekoni eivät auttaneet. Odotin, että joku sisällä olijoista tulisi näyttämään minulle tien - moni kyselee neuvoa tietäjähengiltä, meedioilta, edesmenneiltä kuolleilta, että he tulisivat opastamaan perille - harhaa kaikki sellainen, se tie ei johda sinne, missä Jumala asuu.

Älkää harjoittako ennustamista tai noituutta. - -Älkää kääntykö vainajahenkien puoleen älkääkä kysykö neuvoa tietäjiltä, ettette saastuttaisi itseänne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. -3. Moos 4. luvusta

Lopulta sellainen, joka asui talossa, jonne minä halusin, jolla oli avaimet sinne, joka tiesi avainsanan, osasi neuvoa minua. Tarvittiin vain pieni fleksin heilautus. Mikä on se sana, jolla Jumalan taloon pääsemme? Se sana on kerrottu meille muun muassa Apostolien tekojen 4. luvussa:

- - niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta - -

Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut'.
Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman." -Apt 4. luvusta

Se, joka itse tuntee Jeesuksen, tietää tien Jumalan luo. Psalmi 91 kertoo, millaisessa turvassa minä olen, ja sinä, arvoisa lukijani, jos tunnet Jeesuksen ja Jeesus tuntee sinut, jos olet hänen omansa:

Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy,

se sanoo: "Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan".
Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta.
Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.

Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta,
et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.
Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.
Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. -

Sillä: "Sinä, Herra, olet minun turvani". - Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.
Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi.
Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.
He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.
Sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä. -

"Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen."

Luen Kyllikki Villan romaania,

josta pidän kovasti. Samalla suren sitä, että vaikka Villan isovanhemmat (tai heidän vanhempansa, en ole varma) olivat lähetystyössä Afrikassa aikoinaan, Villa itse ei uskonut Jumalaan. Jumala ei mahtunut hänen järkeensä, eikä ihme, sillä järki ei voi ymmärtää Jumalaa ja hänen sanaansa. Vain usko ymmärtää ja ottaa vastaan.

Sen takia kehotankin sinua sydämestäni, hyvä lukijani: Anna pelastaa itsesi tästä nurjasta sukukunnasta ja usko Herraan Jeesukseenniin sinä pelastut, ja myös sinun perhekuntasi, sanoo Raamattu.

Tämä on vakavaa puhetta,

mutta en voi vaieta siitä, sillä turhan takia ei Jumala seisottanut minua yli puolta tuntia ulkona lukkojen takana eilisiltana. Hän oli kuitenkin armollinen, sillä ei ollut kylmä, en vilustunut. Mutta täysin avuton olin itseäni auttamaan. Jumala johdatti minulle ihmisen, joka tiesi AVAINSANAN taloon pääsyyn. Se sana on Jeesus Kristus, välimies Jumalan ja ihmisen välillä. Nyt sinäkin tiedät sen, arvoisa lukijani, jos se tähän asti on ollut sinulta kätkettynä! Hän on sinua lähellä, kun huudat häntä avuksesi.