25.09.2017 - Kaunis syksy!

Lauantaina olin aivan poissa pelissä valvomisen takia. Kahvinjuonti sen teki, oma tyhmyys. Illan tullen kuitenkin aloin elpyä ja lähdin ulos. Tein 5-6 km lenkin, kävin uimassa. Ilta oli kaunis.

Sunnuntaina

vasta hieno sää olikin! Aamulla kipaisin messuun, siellä sujahti aamupäivä hyvässä seurassa, Jumalan sanan ääressä. Viereeni istuutui nuori nainen, juuri muuttanut Vaasaan töihin. Kahvit joimme, rupattelua riitti. Tällä kertaa lähdin itse niin, että osa väestä vielä jäi keskustelemaan. Sain mukaani Kaskun kutomia sukkia ja lapasia pussillisen sekä lankoja, joita Exit oli pyynnöstäni käynyt ostamassa tarjouksesta.

Paistoin kotona

keskipojan kalastamaa haukea, lisäsin pekoni-sipulikermaa paistinpannulle ja söin lisäksi edellisen päivän cuscusit vai mitä ne hippuset ovatkaan. Samalla tein Vaasan Ikkunan ristikkoa.

Keitin kahvit pulloon, otin pullansiivun ja kahvimaidon Wartburg-pulloon lähdin ulos. Kaunista säätä ei kannata hussata sisällä, jos voi mennä ulos ja minähän voin, Luojan kiitos. Kävin viemässä Exitin postilaatikkoon rahat langoista ja tein reilun tunnin lenkin ennen kuin päädyin Hietasaareen uimaan. Olinkin aivan punakka siinä vaiheessa. Välillä istahdin uuteen keinun tapaiseen Palosaaren rantapuistossa jonkun rouvan viereen hetkeksi juttelemaan.

Olen huomannut,

että uiminen rauhoittaa ja stressi poistuu. Eilenkin uin kahdesti. Välillä istuin laiturilla hetken, mutta en malttanut vielä lähteä pois. Saunaan en viitsi mennä hikoilemaan.

Usein olen aikonut juoda kahvit menemättä uimaan, mutta olen ollut jotenkin hermostunut tai lähinnä stressaantunut niin, etten ole voinut rauhoittua istumaan minnekään. Mutta kun käyn uimassa, istun sen jälkeen kuin viilipytty laiturilla - eilenkin tunnin. Katselin veneitä, joita suhahteli edes takaisin lahdella. Ihmiset nauttivat todella ulkoilusta. Joka puolella rannalla istui ihmisiä auringossa.

Entisen tulliaseman taakse on laitettu runsaasti penkkejä ja muutenkin paikkaa on juuri kunnostettu. Itsekin istuin siellä eräänä päivänä, mutta vanhat rappuset laiturille ovat mukavimmat meikäläiselle. Voin ojentaa jalat suoraksi, kun rappunen on matala, ja ottaa kengät pois.

Nelisen tuntia vietin

ulkona, sen jälkeen naamaa kuumottikin kovasti kotona. Olin unohtanut vesipullon kotiin ja aluksi kittasin vettä ja mehua reippaasti. Loppuillan lueskelin, kudoin sukkaa, kuuntelin pari saarnaa, söin ja join kahvia. Tuli kävellyksi yli 12 km kirkkoreissu mukaan lukien.

Heittelen kotona käsitöitäni minne sattuu. Eilen yksi kudin oli lattialla sohvan vieressä ja kun tempaisin ylös niin sukkapuikko pökkösi keskivarpaaseen. Olipa makea kohtaaminen! Kiva, kun voi säilyttää käsitöitään lattialla, siitä koituu virkistäviä elämyksiä!

Katekismus kysyy,

mikä on näkyvä seurakunta ja vastaa:

Näkyvä seurakunta (kirkko) ovat kaikki ne, jotka käyttävät Jumalan sanaa ja tunnustavat kristillistä uskoa, mutta joiden joukossa, tosi kristittyjen rinnalla, on myös ei-uskovia.

Onko siis olemassa kaksi seurakuntaa, näkyvä ja kätketty?

On vain yksi kirkko - kaikki Kristukseen uskovat. Armonvälineiden (=Jumalan sana, sakramentit) äärelle kokoontuvaa yhteisöä kutsutaan seurakunnaksi uskovien takia. Mutta sen hengelliset rajat jäsenten puolesta ovat ihmissilmiltä kätketyt, sillä joukkoon voi olla sekoittuneena myös tekopyhiä.

Mitä Raamattu opettaa elämästä seurakunnassa?

Se opettaa, että

A. meidän tulee elää seurakunnan jäseninä jumalanpalvelusyhteydessä ja vastaanottaa Kristuksen lahjat armonvälineissä uskon vahvistumiseksi.

Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minun te ette voi mitään tehdä. -Joh 15:5

Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne.-2 Kor 13:5

(teksti jatkuu, siinä on kolme muuta kohtaa lisäksi.)

Laguksen teksti

rohkaisee jälleen, jos ja kun tunnen itseni voimattomaksi uskossa, kykenemättömäksi olemaan sellainen Kristuksen palvelija kuin tahtoisin:

Kun siis kaikki palavuus, voima ja elävyys ovat poissa, ja vain synti, hajaannus ja kurjuus ovat vallalla, silloin ei saa yhtään ruveta pelkäämään, sillä Kristus elää. Hän on heikoissa väkevä, hän antaa kuolleille elämän, milloin hän sen hyväksi näkee.

Emme mitenkään saa luottaa omiin voimiimme, vaan saamme odottaa kaikkea hyvää häneltä juuri silloin, kun meillä ei ole ole mitään. Siten uskon taistelu edistyy pimeyden ja voimattomuuden aikoina, ja silloin saamme elämän häneltä ja elämme hänessä. - -"Kun olen heikko, silloin olen väkevä." Älä siis anna nykyisten äläkä tulevaisten erottaa itseäsi Jumalan rakkaudesta, joka on Jeesuksessa Kristuksessa." -Lagus: Evankeliumin ääni

Sytytin kynttilän

pöydän nurkalle, kun ryhdyin kirjoittamaan. Aamun valo voittaa jo pimeyttä, sammutan kynttilän, lähden jatkamaan aamutoimia ja sitten työpaikalle. Olen sangen kiitollinen, kun saan olla työssä - vieläpä mukavien ihmisten kanssa lämpöisessä ilmapiirissä.

Lämpöisiä ilmapiirejä ja sydämen iloa toivotan sinulle, arvoisa lukijani!