15.08.2017 - Siunattu päivä

Päivä alkoi poikkeuksellisesti. Nukuin pommiin. Naapurissa soi herätyskello, mutta epäilen, että kyseessä oli oma kelloni. Viidessä minuutissa olin pessyt naamani ja sonnustautunut marssimaan töihin. Koska olen päättänyt kävellä aina, kun en tarvitse työni puolesta autoa, mitä tapahtuu maanantaisin ja perjantaisin, niin kävelin tänäänkin, sillä ehdin juuri ja juuri töihin ajoissa.

Matkalla ehdin

rukoilla ja laulaa. Sää oli lämmin, elämä ihanaa! Yöllä valvoin, silloinkin muistin työpaikan ihmisiä.

Päätä särki,

herättyäni, mutta jahka sain kahvia työpaikalla, aloin elpyä. Ensin laitoin astianpesukoneen päälle ja uutta kahvia tippumaan. Minähän olen töissä köksänä, heilun keittiössä tehden mitä tarvitaan. Ja mikä parasta: aina kun ennätän, voin livahtaa pianon luo soittamaan! Tänään ehdin pari kertaa tehdä sen. Nautin suuresti! Ja pidän asukkaista, pidän työkavereista, pidän siitä, että saan huhkia hetkittäin täysin rantein. Pyyhkiä pöytiä, tiskata hiki hatussa, täyttää astianpesukonetta ja sitä rataa. Ja välillä jutella ihmisten kanssa, laskea leikkiä ja puhua vakavia.

Työpäivä vilahti,

siellä kävi pari ihmistä laulamassa ja soittamassa. Minä istuin mukana ja lauloin täyttä kurkkua Maan korvessa ja Uralin pihlajat sekä muutkin rallatukset. Mukava välillä vain osallistua eikä olla johtamassa.

Paluumatkalla

paistoi aurinko. Käärin farkun lahkeet, pistin hatun päähän ja kävelin apteekin kautta kotiin päin. Palasin taas pitemmän kautta. Poimin kukkasia, vein ne Arin haudalle. Suihkutuslaite kasteli nurmikkoa haudan lähellä. En hoksannut, että vesi lentää niin kauas kuin se lensi. Kastuin kauttaaltani. En olekaan tänä kesänä vielä kastellut vaatteitani edes sateessa, joten tämä oli hauska piristysruiske tällä saralla.

Kotona tankkasin

marjoja ja muuta samalla kuin luin posteja. Keitin kahvia termariin ja hyppäsin autoon. Tällaisia mustikanmetsästyspäiviä ei välttämättä ole paljon, joten otan kaiken ilon irti. Huristelin vakiometsääni ja oli ilo alkaa taas kyykistellä mustikkamättäiden seassa. Samalla lauloin melkein koko ajanTule kanssani Herra Jeesus-virttä, mutta muutama muukin biisi saattoi olla listalla.

Äiti soitti pari kertaa metsässä ollessani. Itselläni on jonossa muutama puhelu, jotka pitäisi soittaa, mutta nyt on sellainen tuntuma, että tarvitsen itsekseni oloa ja voimien keruuta. Viikonloppu oli yltäkylläinen, ihana ja hoitava, mutta väsyn kovasti ihmisten kanssa seurustelusta niin mukavaa kuin se onkin. Uusi työkin varmasti väsyttää ainakin alussa. Ja onhan niitä asioita, jotka uuvuttavat. Koetan vaan kantaa niitä  Jumalan käsiin, koska omani eivät jaksa niitä kannatella eivätkä mitään voi muuttaa.

Ilman minua te ette voi mitään tehdä. -Joh 15:5

Pari tuntia poimin,

sitten alkoi tehdä kahvia mieli ja kellokin tuli jo kuusi. Viimeinen hetki juoda kahvia, jos aion yöllä nukkua. En saanut sankoa aivan täyteen, mutta sai jäädä nyt sitten vajaaksi. Istuin autossa, join kahvia ja mehua. Vaihdoin saappaat sandaaleihin, heitin huivin auton perälle ja marjat peräkonttiin.

Palatessani

pysähdyin meren rannalle puhdistamaan mustikat tuulessa. Eiväthän ne täysin puhtaiksi tule, mutta huomattavasti helpommin puhdistus käy näin, vaikka osa marjoista on kiinni oksissa ja puolukanraakileet joutuu myös käsin poistamaan. Mustikkaisin käsin jatkoin matkaa Hietasaareen. Kävin pesemässä sangot merivedessä ja kädetkin puhdistuivat, kun hinkkasin niitä vedessä ja hieroin hiekassa.

Ja sitten uimaan!

Kastelin hiuksetkin, sillä olin menossa joka tapauksessa saunaan hiuksia pesemään myöhemmin. Sydän oli täynnä kiitollisuutta, kun kelluskelin meressä ja kiitin Jumalaa. Kevein jaloin palasin autolle ja kotiin. Kotimatkalla poikkesin vielä lähikauppaan ostamaan maitoa ja lempiruokaani, grillimakkaraa. Otin sen paketin, joka oli tarjouksessa kuten yleensäkin teen, jos mahdollista.

Pihakukat vaativat kastelua lämpimän päivän jälkeen. Onneksi yön aikana oli tullut ränneistä vettä riittävästi. Poimin kourallisen persiljaa mukaani sisälle voileivän päälle, sitä olen syönyt aika paljon omasta "vatikasvimaastani".

Kävin saunassa, pesetin pyykkituvassa marjastusvaatteeni ja muutakin samalla kun saunoin. Sukulainen piipahti, haki mustikoita. Muistelimme kiitollisina ristiäisiä ja lastemme perheitä.

On aika

kiittää tästä päivästä ja painua pehkuihin. Jumalan siunausta sinullekin, arvoisa lukijani!