05.08.2017 - Matkailua ja leskimietteitä

Perjantain keräsin voimia tämän päivän reissuun. Vähän minua kyllä poltteli painella mustikkametsään. Sen sijaan kävin uimassa, kudoin sukkaa ja kävin keskipojan perheen luona kylässä. Sopivasti ruoka-aikaan osuin heille; mikäs sen mukavampaa!

Illalla saunasin

ja tänä aamuna kurvasimme parin ystävän kanssa vesisateessa kohti Kristiinankaupunkia. Sitä ennen tyhjensin vaatekaappini, josta ei tahtonyt löytyä mitään sopivaa päällepantavaa. Sama ongelma oli Amekilla. Mutta jotain kuitenkin onnistuimme kietaisemaan yllemme.

Menomatkalla katselimme Närpiötä sekä Kaskista. Satoi, ja lakkasi satamasta. Sitä se oli pitkin päivää. Mutta lämmintä oli joka tapauksessa. Ajokelinä sää oli aika mukava, paitsi kovan sateen aikana. Emme kastuneet, vaikka loikimme ulkonakin tämän tästä.

Suuntasimme ruokailemaan

Närpiön maankuuluun kasvihuoneravintolaan. Olin kuvitellut jostain syystä, että se on paljon suurempi kuin se on. Mutta se oli sopivan kokoinen, riittävän tilava, ja koska oli pilvistä, ei liioin ollut liian kuuma.Sinne paikkaan ei eksy sattumalta, täytyy tietää, minne on menossa, jos sinne aikoo. Monet sinne kyllä löytävät tiensä, mekin!

Ruoka oli herkullista. Erityisen maukkaita olivat herkkusienet: missähän lie liemessä ne oli liotettu, mutta ne maistuivat suussa sulavilta, kerrassaan mainioilta! Erikoisuus olivat mansikat, jotka oli maustettu valkosipulilla. No, omia mansikoitani tuskin maustaisin näin, mutta eivät ne hullumpia olleet ollenkaan. Lohi sai korkeat pisteet meiltä kaikilta, itse pidin kovasti lihastakin.

Kristiinankaupungissa käppäilimme

sateen välissä vähän kaupungilla, kävimme katsomassa ravintolaa, joka oli toinen vaihtoehtomme, jossa kenties söisimme.

Merimuseo

oli mielenkiintoinen. Siellä meitä opasti museon kokoonpanija, joka ilahtui kovasti saatuaan kiinnostunutta kuulijakuntaa. Vaikka mies ei ollut varsinainen opas, hän opasti meitä kuitenkin ilolla alusta loppuun asti. Mukava käynti, suosittelen! Kirjaston yläpuolella oleva vinttitila on kunnostettu laivan muotoon. Sen huono puoli on se, että tila on talvella kylmä, kesällä kuuma ja muulloin kostea, joten se ei ole hyvä vanhoille esineille ja tauluille. Kyseinen paikka on ihan torin kupeessa Kristiinankaupungissa.

Kahville poikkesimme

mukavan näköiseen kahvilaan, josta onneksemme lähdimme niin, että ehdimme nipin napin erääseen putiikkiin, jossa olen kauan, kauan sitten käynyt. Löysin sieltä mitä mainioimpia taskulaskimia joulunlapsi -paketteihin!

Kotimatkalla

nauratin meitä lääkärinsaneluvitseillä, joille itse nauroin eniten. Tässä muutama:

Syökää oheinen resepti loppuun, jonka jälkeen poliklinikalle. -

Käyttää kuivaan silmään tippoja sekä purukumia. -

Potilas on poistunut ilman lupaa pirteämpänä poliklinikalta klo 18. -Kirjasta Parantunut hoidosta huolimatta; Mervi Marttila

Kotiin tultuani

lähdin oitis lenkille. Vaihdoin vain vaatteet. Satoi koko ajan, mutta se ei haitannut, sillä olihan minulla sateenvarjo. Bongasin tölkkejä ja vein ne kauppaan. Palattuani olen kutonut. Mustikkafarkut sain korjatuksi eilen. Niistä tuli entistä ehommat!

Löysin Areenasta radio-ohjelmia ja kuuntelin samaan syssyyn kaikki kolme Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmaa. Nauroin makeasti, sillä tarinat ovat aivan hulvattomia! Suosittelen!

Leskitarinaa...

Netin maailmoista vastaani tuli leskeksi jääneen tilanteesta. Ohessa siitä lainaus:

Puolison kuolemassa joutuu luopumaan

• aiemmin hyvin hallitusta elämäntavasta
• aiemmasta todellisuudesta
• tunteiden ja hyvän olon tasapainosta
• entisestä elämänpiiristä ja arjesta
• pääosin positiivisuuden värittämästä elämästä
• kaikkivoipaisuuden tunteesta
• osittain fyysisestä hyvinvoinnin tunteesta
• parisuhteesta
• perhekeskeisestä elämästä
• aviopuolison roolista
• yhdessä kokemisesta ja toimimisesta puolison kanssa
• entisistä yhteisyyssuhteista

Lähde: Tiina Laaninen (2007)

Mistä minä jouduin luopumaan, kun Ari kuoli?

Olin joutunut luopumaan 35 vuoden aikana suurin piirtein kaikesta muusta, paitsi "aiemmasta todellisuudesta", joka oli sairalaan ja kodin välistä liikennettä. Nyt se loppui. Loppui jatkuva suru ja huoli.

Mitä sain tilalle?

Vapauden ja yksinäisyyden, joka oli ja on erilaista yksinäisyyttä kuin se, jota koin Arin sairastaessa vuosikymmenet. Sain myös ankaria tunnemylläköitä, suorastaan pelottavia - olen saanut runsaasti monenlaista laidasta laitaan - pääasiassa hyvää.

Hyvä lukijani,

ymmärtänet, etten puhu nyt suhteestani Ariin vaan siitä elämästä, mitä sairaus oli tuonut lisää meidän avioliittoomme. Ari riisuttiin tästä elämästä pitkässä juoksussa. Hän oli vähitellen lähempänä Jumalaa kuin tämän maailman asioita, myös minua. Minut riisuttiin tuosta luettelossa mainituista asioista vähitellen, kivun ja itkun kautta, Jumalalle luovuttamisen kautta.

Vielä en tietenkään ymmärrä,

mikä on tämän kaikkinainen tarkoitus. Ehkä en ymmärrä sitä koskaan maan päällä ollessani ja ehkei sillä ole merkitystä taivaassa. Mutta minä uskon varmasti seuraavat asiat:

Minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.
Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan. -Job 19:25s

...jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä. -Room 8. luvusta

Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. -Room 8. luvusta

Voisin jatkaa tuota

Jumalan sanan kohtien luetteloa pitkään. Sitä haluan painottaa, ettei sillä miltä minusta tuntuu tai miten elämäni menee inhimillisesti ajatellen, ole niin suurta merkitystä kuin sillä, että saan elää Jumalan lapsena ja uskoa syntini anteeksi joka päivä ja jatkuvasti. Sillä

Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.-Fil 4:7 (meidän hääpäivämme)

On aika

mennä taas saunaan, sitten lueskella vielä hiukan ennen nukkumaan menoa. Aamulla kirkkoon 9.30. Laivakatu 7:ään. Tervetuloa tai -menoa Jumalan sanan kuuloon myös sinä, arvoisa lukijani!