24.07.2017 - Hiljaisuuden retriitti

Mökin hiljaisuudessa sielu lepää. Tai ei täällä tyystin äänetöntä ole: tuli rätisee kamiinassa ja kamiina paukahtelee kuumuudesta aika ajoin.

Pyhänä olin

Antsin kanssa torilla aamupäivän. Lastasin pyörään jakkaran, kissoja, norsuja ja korin muutakin tavaraa, repun selkään. Vieläpä ajoin sillä pyörällä ja toivoin ettei minun tarvitse tehdä äkkimutkia. Ei tarvinnut.

Oli hieno päivä, juttelimme monien ihmisten kanssa, kerroimme seurakunnastamme ja haastoimme niitä näitä ihmisten kanssa. Ja toistemme kanssa joimme kahvia ja nautimme auringosta. Hiukan me saimme myydyksikin tavaroitamme ja tilitin rahat seurakunnalle.

Kotona

purin ja pakkasin jälleen, lähdin Kokkolaan messuun. Markus Pöyry piti erinomaisen saarnan. Jospa kuuntelet sen www.lhpk.fi -sivustolta. Hän antoi muun muassa neuvon sille, joka tahtoo rikastua. Lopetat vain Isä meidän -rukouksen lukemisen, niin se voi auttaa asiaa. Siinähän pyydämme Jumalalta varjelusta kiusauksilta. Ja yksi suuri, vaarallinen kiusaus on rikkauden houkutus ja himo.

Kokkolasta

jatkoin matkaani Nivalaan ja suoraan mökille. Tai kävin minä Sievissä ostamassa grillimakkaraa ja piimää. Niillä pärjää pitkälle.

Mökillä sytytin tulen

kamiinaan. Veli vaimoineen oli jo pitänyt tulta, joten mökki oli lämmin, mutta makkarat halusin vielä paistaa ja nauttia tulen rätinästä. Kukatkin Merde oli hakenut pöydälle minua varten.

Kävin lammessa uimassa, petasin vuoteen ja rupesin lukemaan upouutta Katekismusta. Ostin sen Kokkolan messusta, toisen ostin Helinälle ja annoin syntymäpäivälahjaksi tänään.

Tämän Katekismuksen on Lähetyshiippakunta painattanut tänä vuonna ja sitä on uudistettu ajanmukaiseksi. Sisältöä ei ole siis muutettu ajan hengen mukaiseksi vaan kirjoitusasua ja sanavalintoja on muokattu ymmärrettävämpään muotoon. Pidän siitä, se on sopiva käteen ja mukava ottaa matkalle, koska siinä on Jumalan sanaa ja sen selitystä. Suosittelen.

Rupesin nukkumaan

jo yhdeksän jälkeen ja nukuin makeasti aamuun asti. Kiitos Jumalalle, on hyvä mieli, sillä tämä hiljaisuus hoitaa minua.

Tänään kävimme

äidin kanssa kirkolla asioilla. Sen jälkeen äidillä kävi vieraita kahteenkin otteeseen. Laitoin heille tarjottavaa ja kirmasin itse naapurustoon pariin sukulaispaikkaan kyläilemään. Ruohoin äidin kukkapenkkiä, nostin äidin perunan, joita oli kaksi vartta. Ai, että olivat hyviä suoraan pellosta keitettynä! Myöhemmin söimme muttia, jota äiti oli ostanut Sievistä muttimarkkinoilta.

Illalla

lähdimme lapsuusystävieni kanssa 7 km:n lenkillä Haukkalan tietä jokirantaan, Kalajokihan se täällä kotini lähellä virtailee. Söimme eväitä jokirannassa pöydän ääressä ja kun sää oli suotuisa, en malttanut olla uimatta joessa. Koskahan olen siinä viimeksi uinut? En tiedä, olenko uinut oikein koskaan, kun tarkemmin ajattelen.

Lapsena uimme aina Ryysyrannassa, joka oli soramonttu 2 km:n päässä kotoa. Siellä opin uimaan noin 7 ikäisenä.

Kalajoen vesi oli lämmintä, ihmettelen! Kuvittelin, että se on hyistä, kuten joessa tapaa, mutta se olikin lämmintä. Tein kunnon kaarroksia ja naiset rannalla päivittelivät. Heitä ei olisi saanut veteen heittämälläkään.

Huivi sai toimia pyyhkeenä; ensi kesänä varaudun ottamalla pyyhkeen mukaan. Pari vuotta sitten teimme viimeksi suunnilleen tämän saman lenkin ja silloinkin otin kuvia samoista paikoista.

Kun tulin mökille

tänä iltana, kamiinaan tuli taas, jahka kävin ensin vähän kirveellä veistelemässä lastuja haloista. Lampeen uimaan ja petille lekottelemaan läppäri mahan päällä. Hiillos alkaa olla valmis makkaran paistoa varten. Sen jälkeen lisään puita pesään, että saan kuunnella tulen rätinää vielä nukkumaan ryhtyessäni.

Iloa ja siunausta sinullekin, arvoisa lukijani!

jk. En onnistu saamaan enempää kuvia; laitan huomenissa...