19.09.2016 - Händelin huilukonsertissa

Jos olisin

merenrannalla nyt, ottaisin valokuvia. Näen auringon heijastuvan upeasti taivaanrannassa. Mutta rantaan on matkaa reilu kilometri, iltaisin en sinne useinkaan lähde. Alkaa jo hämärtää.

Iltapäivällä

pyöräilin Hietasaaressa, kävin uimassa. Merivesi on reilut 13 astetta vielä, mutta kylmältä se aluksi tuntuu. Vajaa 10 minuuttia siellä polskuttelin taas! Ensin uin parin Isä meidän -rukouksen verran. Sitten voimistelen paikallani saman verran lisää. Kun olen tarpeeksi hengästynyt, uin portaiden luo ja seison vaan kaiteista kiinni pitäen kaulaani myöten vedessä ja annan hengitykseni tasaantua! Se on paras hetki, vesi tuntuu suloiselta, kun se huiluttelee ihoa eikä ole yhtään kylmää enää.

Aika höpsähtäneeksi

tunsin itseni tänään. Olin varannut ajan alaosastolääkärille, siis gynegologille, sille tutulle, jonka luona olen monena vuonna käynyt. Hän on niin mukava, kun kysyy aina, miten mieheni voi.

Tyrmistyin kerrassaan,

kun istuin mukavasti tutun oven edessä ja minut huusikin sisään ihan eri nainen toisesta suunnasta! Tuttu naamaltaan toki hänkin, mutta ei niin mieluinen, vaikka ihan ystävällinen. Tämä ei nytkään kysynyt miehestäni mitään enkä minä kertonut, että kuollut on, kun ei kysynyt. Sen takia olisin halunnut mennä sille toiselle, inhimillisemmälle… Olin varannut epähuomiossa ajan tälle toiselle. Nimi kuin nimi, kuka noita muistaa, kuka on kuka.

Kiitosmielellä kuitenkin olen, sillä mitään epäilyttävää ei löytynyt. Hiljattain eräällä ystävällä löytyi joukkotarkastuksessa rintasyöpä. Senkin takia kehotan sinuakin, hyvä lukijani, että pidetäänpäs me naiset huolta itsestämme! Käydään syynäyttämässä itseämme, vaikka se maksaa eikä ehkä mitään löydy, mutta sitäkin ikävämpi, jos taudit jäävät huomaamatta.

Kuuntelen

netistä Händeliä, pidän todella soitinmusiikista, viulusta, huilusta, uruista, mistä vaan.

Eilen uni odotutti

itseään, oli stressioireita, mutta nukuin riittävästi kuitenkin. Olen parina iltana ottanut tietokoneen johdot seinästä makuuhuoneesta. Yritän ehkäistä mahdollista sähköaltistusta, joka sekin voi aiheuttaa unettomuutta. Luulen kylläkin, että minulla suurin syy on uusi elämäntilanne. On niin outoa, kun Aria ei ole!

Liian harvoin

tulee tehdyksi, kuten Lutherin teksti kehottaa päivän sanassa:

Mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.

- - Synnin kuolettaminen Hengellä tapahtuu siten, että ihminen oppii tuntemaan syntinsä ja heikkoutensa ja että hän heti tuntiessaan synnillisten himojen syttyvän menee itseensä ja muistuttelee mieleensä Jumalan sanaa. Näin hän vastustaa syntiä vahvistumalla syntien anteeksiantamuksen uskossa, ei suostu syntiin eikä salli himojen kehittyvän teoiksi. -Mannaa Jumalan lapsille

Oman kelvottomuuden

ajatteleminen on masentavaa ja lannistavaa. Niinpä onkin pyrittävä ajattelemaan Jeesusta, joka on voittanut synnin ja kuoleman ja kaikki perkeleen vallat ja voimat. Hän on minun puolustajani ja apuni. Minä en voi itseäni auttaa, olen aivan voimaton siihen, sillä haluakaan minulla ei ole hyvään vaan pahaan:

Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. -Room 8. luvun lopusta

Siunausta sinulle, arvoisa lukijani!