02.08.2016 - Ukkoskuuroja ja paperitöitä

Ukonilma aamutuimaan

sekä kova vesisade sen päälle johtivat minut kotipäivän viettoon. Sainkin muutaman merkittävän asian hoidetuksi: selvitin kuittilaatikkoa sekä liimasin valokuvia! Tosi tärkeitä hommia ne olivatkin – ja tunne-elämyksiä aiheuttavia.

Veropapereita,

Arin omia. Arin työnhakupapereita: minulla on vaimo Paula ja kaksi poikaa…

Lääkärintodistuksia, Kelan lausuntoja, fysioterapeutin, hammaslääkärin lausumia.

Ei voinut syödä itse vuodesta 1993 lähtien… Avustaja tai minä syötimme, joskus lapset, joskus veli.

Itketti ja suretti - niin kauan, niin kovin sairas mieheni. Myönnetään eläke... 100% invaliditeetti… Muistoja nousi mieleen.

Paperisotkun keskellä

tein ruokaa kesäkurpitsasta. Ratkaiseva erehdys oli jättää soseeseen kurpitsan kuori. Ajattelin, että siitä saa kuitua, mutta se maistui kitkerältä keitossa. Olin lorautellut kermaa ja sulatejuustoa, kasviskuution enkä sitten oikeastaan muuta. Ihmeen maistuvaa se kuitenkin oli siitä päätellen, että pistelin sitä kolme annosta.

Koti piti

imuroida, huomenna saan yövieraakseni nuorimman pojan perheen. Hyvä mieli tulee aina, kun vaan jaksaa imuria heiluttaa, mutta ei se mitään lempipuuhaa ole. Muutenkin kanniskelin jonkin verran röykkiöitä matalammaksi. Kuka ihme täällä kansoittaa tätä kämppää?

Sain itseni pihalle,

kun piti kipaista apteekkiin. Sopiva katko paperihommille, ei juuri silloin satanut. Monta kertaa päivän mittaan nousi mustia pilviä etelästä päin, kohta jytisi ukkonen kunhan ensin salamoi. Isoja rakeita satoi kahteen otteeseen. Takapihalle oli satanut erikoinen rinkula, rakeita oli tullut rinkulan muotoon. Naapuri oli sen huomannut ja soitti minulle, menin katsomaan ja kuvaamaan.

Hain kaupasta

liimaa valokuvien kiinnitystä varten. Sain miniältä albumin ja huomasin, että minulla tosiaan on runsaasti kuvia laatikon pohjalla. Tänään tein monta tuntia töitä lajittelemalla ja liimaamalla niitä albumiin. Taas piti itkeä, kun Aria ei ole enää.

Viestitin pojalle ja miniälle,

voinko tulla käymään ennen kuin tulen täihin täällä kotona yksikseni. Niinpä menin heille iltapäivällä ja nautimme lähikaupasta löytämääni lämmintä loimulohta ja jäätelöä vadelmien kanssa. Poika oli eilen kerännyt marjat lähistön metsiköstä. Saimme vaihtaa kuulumisia ja kärräsin pojan lähtiessäni autoliikkeeseen, jossa heidän autonsa oli huollosta haettavissa.

Oli sisäinen pakko

lähteä uimaan, kun tulin kotiin. Enää ei ukkostanut tai pilveillyt. Jälleen tarkeni hihattomalla paidalla ja farkkuhameella. Vein kirjan kirjastoon, muutaman tölkin bongasin matkalla. Vesi oli jäähtynyt 20-asteiseksi, mutta lämmintähän se vielä on. Tuuli puhalteli ja meri aaltoili aika reippaasti.

Kotimatkalla

kävin uudestaan kaupassa. Hain jotain tarjottavaa huomiseksi, jolloin meidän on tarkoitus tavata perhettä laajemminkin pojan luona Savimajalla, (jota nimeä poika ei hyväksy, mutta miniä Afrikan kävijänä pitää siitä kuten minäkin!)

Ostin oikeastaan vain kahta tuotetta: erilaisia juustoja sekä saippuaa, mutta jälkimmäisiä ostinkin sitten 15 kpl. Kolmen kuukauden kuluttuameidän tiimillä on romanian lasten joulupakettien teko ja saippuoita muun muassa puuttuu vielä. No, 15 kpl vähemmän puuttuu enää! Maksoivat vain alle 30 snt/kpl.

Mustikkapiirakkaa olen

monta päivää aikonut leipoa, mutta leipomatta on. Ehkä huomenna, jos innostun. Illalla toljotin tv:stä Rakkaudesta puutarhaan sekä Isä Matteon. Toisen ohjelman ajan söin, toisen kudoin pipoa ja pyöritin hulavannetta 10 minuuttia. Lonkka on edelleen kipeä, syön ibusalia viikon kuurin. Mahtaako hulapyöritys tehdä tätä vai jokin muu?

Minun on ollut aikomus

soittaa joillekin ihmisille pitkän aikaa, mutta en ole saanut aikaiseksi. En vaan kerrassaan jaksa, viitsi ja saa tehdyksi. Suon itselleni sen, kun en muuta voi. Minulla on iso muutos elämässä Arin lähdön takia ja siihen on tottuminen.

Hannu Mikkosen

saarnoja kuuntelin aamupäivällä, hän puhuu selkeästi – saarnaa Filippuksen srk:ssa Kajaanissa, kuunneltavissa www.lhpk.fi -sivustolta. Saunailta, kävin siellä vain suihkussa. On aika mennä nukkumaan. Hyvää yötä, Jeesus myötä, arvoisa lukijani! -Kauniin illan jälkeen alkoi taas sataa...

Rakastakaa Herraa, kaikki hänen hurskaansa. Herra varjelee uskolliset, mutta ylpeileväisille hän kostaa monin kerroin.
Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka Herraa odotatte. -Psalmista 31