21.04.2016 - Toipilaana

Jolla on ollut räkää/mätää pään sisällä, tietää, miltä se tuntuu. Silloin luulee melkein kuolevansa. Itsekin soitin terveyskeskukseen ruinatakseni antibioottia, sillä epäilin, että minulla saattaa olla vähintäänkin aivokalvontulehdus. Pääni tuntui ajoittain lähes räjähtävän. En tosin tiedä, olisiko antibiooteista siinä tilanteessa mitään apua. En saanut antibioottia, tyydyin siis edelleen huiluttelemaan suolavedellä onteloitani ja jatkamaan kortisonisumutteiden suihkuttelua.

Yön aikana

se sitten tapahtui. Tuli käänne parempaan. Räkä sai siivet alleen. Tänään on ihan eri olo ja kiitollinen mieli! Edelleen kurlailen ja purskuttelen ja lepäilen, minkä kykenen, mutta sittenkin olo on lähtenyt paranemaan.

Olen opetellut

sairastellessani vastuun ottamista itsestäni. Olen perunut menoja ja lupaamiani asioita. Yllättäen se on tuntunut hyvältä! Enhän voi ketään auttaa, jos en itse ole kunnossa. Kuitenkin kauan päällä ollut ylivastuullisuus kaikista muista paitsi itsestä on vaikea voitettava. Mutta Jumalalla on keinonsa opettaa, kunhan vaan me suostumme kasvamaan.

Ollessani itse sairaana,

minua murehduttaa Arin sairaus. Tajuan, että ilman minun terveyttäni emme kohtaa koskaan. Kaipaisin myös itse huolenpitoa ja tajuan yksinäisyyteni, vaikka onhan minulla lapset. Eilenkin tytär toi ruokaa, valmisti sen ja tiskasi lopuksi, joten minä sain vain olla. Ei siis valittamista oikeasti, mutta voi miten lähellä tuo surkea ruikutus hiiviskelee! Se ärsyttää itsessäni!

Samalla on tietysti kiitollisuus siitä, miten terve yleensä ottaen olen ja kuinka olen selvinnyt monesta montusta ja rämeiköstä tähän asti, kuivalle maalle. Ja jos aion edelleen selvitä, on osattava huolehtia itsestäni vielä paremmin kuin tähän asti. On otettava huomioon oma ikääntymiseni ja osattava levätä tarpeeksi.

Poskiontelotulehduksen hoitokaava itselleni, ehkä sinullekin, hyvä lukijani:

- ei antibioottia, jos ei ole kovaa kuumetta

- nasonexia avaamaan tiehyeitä, duactia samaan vaivaan -> alkaa vaikuttaa toisen päivän jälkeen! Älä siis lannistu! Astmalääkettäkin kehiin!

- nokkakannun käyttelyä ahkerasti (muista rasvata nenänseutua ja huulia suolaveden takia!)

- lepoa!

- valkosipulia (kuivattua) käärin harson (verenluovuksesta saatu sideharso!) sisälle ja solmin pienen käärön: sitä vaihtelin sieraimesta toiseen ja korviin - avaa röörejä!

Tästä lähtien käyn lukemassa ohjeen omalta kotisivultani ja näin tulen kuntoon ilman antibioottia ja elvyn kuntoon!

Avocado-hiushoito

oli tehokasta. Hiuksista oli oikein mukavan tuntuiset! Avocado sisältää öljyjä, joten se tosiaan ravitsee hiuksia sisältäkin, kun sitä pitää muutaman tunnin päässään. Pidin muovihuppua ja huivia päässäni, ettei mössö valu niskaan tai sohvalle. Lisäsin avocadoon yhden munan ja vähän öljyä, mutta seuraavaksi kokeilen pelkkää avocadomössöä, koska eräs toinen rouva sanoi tekevänsä niin. Sittenpähän näen, onko se yhtä mainio hoito. Kaupasta kannattaa valita pehmeä hedelmä ja antaa sen vielä kypsyä pöydällä joitakin päiviä.

Tuntuu suloiselta,

kun päätä ei jomota. Olen siis pelkkää onnea tänään! Kuuntelin aamupäivällä maatessani monta Norvannon opetusta Luukkaan evankeliumista, Jeesuksen vertauksista, ja niissä oli paljon myös vakavaa asiaa. Suosittelen kuuntelemaan! Löytyy netistä helposti. Kuuntelin lisäksi Markus Pöyryn eilisillan opetuksen 1 Mooseksen kirjasta, ja se rohkaisi minua luottamaan Jumalan lupauksiin. Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. Hän voi nostaa Arinkin jaloilleen, jos hyväksi näkee. Mutta pääkohta elämässämme ei voi eikä saa olla paraneminen vaan Jumalan tahdon toteutuminen.

Tapahtukoon, Jumala, sinun tahtosi,

on mitä parhain rukous. Se vaatii rukoilijalta uskoa ja luottamusta Jumalan hyvyyteen. Sitä ei uskalla rukoilla, jos luulee itse tietävänsä paremmin, miten asioiden tulisi mennä. Markus puhui myös Raamatun ajan ihmisten kyvystä juhlia ja rohkaisi siihen kuuntelijoitakin. Pitäkäämme siis juhlia silloin kun vietämme merkkipäivää tai on muuten aihetta kutsua ystäviä koolle iloitsemaan yhdessä!

Aiemmin suunnittelin

leipovani rieskaa tänään tai huomenna viedäkseni sitä Espooseen perjantaina mennessäni. Halusin antaa rieskaa pojalleni nimipäivälahjaksi. Mutta nyt ei onnistu, en leivo rieskaa enkä muutakaan. Mutta jos Herra suo, menen töihin huomenna ja iltapäivällä hyppään Onnibussiin ja huristan sillä Helsinkiin. Lauantaina pääsen katsomaan lapsenlapsen luistelunäytöksiä ja yötä myöten köröttelen samalla linjalla kotiin. Mutta kaikki tämä jää nähtäväksi, onnistuvatko aikeeni. Jos Herra suo ja minä elän, aion toimia näin!

 Iltapäivällä

aion suunnata sairaalaan Aria tapaamaan. Hänen hiuksensa kaipaavat leikkausta. Olen unohtanut koneen kotiin monena kertana, kun olen aikonut ottaa sen mukaan. Mutta nyt toivon muistavani.

Siunatkoon sinua pyhä kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, arvoisa lukijani, kuten myös minua!

jk. Reseptini tulevia poskiontelotulehduksia ajatellen ontuu, mutta siitä voit lukea seuraavassa Ajankohtaisessa...