17.03.2016 - Hössötystä ja muuta vauhtia!

Päivä alkoi mukamas normaalisti, mutta sen jälkeen onkin menty täyttä höyryä laidasta laitaan.

Näin ilmoituksen

työpaikasta, joka kiinnostaa minua! Kiitos vinkkaajalle, kiitos ystävälle, joka laittoi viestiä. Minulla oli muutamia työvaihtoehtoja, kun menin uravalmennukseen helmikuuksi. Toisessa olen nyt työkokeilussa ja toisen alan paikka tuli hakuun tällä viikolla. Näin ilmoituksen facebookissa, en ole varma kuka sen sinne oli laittanut, kun sähläsin niin, etten ollut housuissani pysyä.

Selvisin työpäivästä kuitenkin kohtuullisesti ja sen jälkeen väänsin hakemusta ja uudistin cv:tä. Tyttären avulla sain juuri lähetetyksi hakemukseni ja nyt vaan odottelen muutaman viikon, jonka käsittely kestää.

Minua jännittää

kovasti. En ole varma, kumpi enemmän: työpaikan saaminen vai sen ulkopuolelle jääminen. Hyvin käy joka tapauksessa. Ei ole pikku juttu hakea työpaikkaa tässä iässä, kun työtä ei tahdo olla tarjolla ja tähänkin paikkaan on hakemassa läjäpäin päteviä ihmisiä. Kerron myöhemmin millaisesta työstä on kysymys.

Onneksi työpaikalla

oli peruuntunut eräs iltapäivän juttu, joten pääsin aiemmin kotiin kuin kuvittelin. En tosin ehtinyt muuta kuin sählätä ja säätää jotain ennen kuin lähdin raamikseen. Sieltä palattuani laitoin ruokaa. Ei mitään räiskyvän eksoottista, vaan makaroonijauhelihaa, joka on sekä maukasta että helppoa. Huomiseksi otan sitä työhön mukaan. Sitä syödessäni katsoin Hercule Poirotin uusimman rötösselvittelyn.

Kirpparilla poikkesimme

työpaikalta ja löysin lapsenlapselle villatakin sekä täydensin omia astiavarastojani kattiloilla, kupeilla ja rasioilla. Nimittäin lasten astiastolla. Sillä on tyttösten kiva leikkiä, kun käyvät luonani.

Alkuviikon kurssilla

neuvottiin, että on huomattavasti rakentavampaa ajatella positiivisia, myönteisiä asioita kuin keskittyä niihin, jotka ovat huonosti. Näin on laita myös hengellisissä asioissa. On radikaalisti tärkeämpää keskittyä Jeesukseen ja Raamatun sanaan kuin pohdiskella harhaoppeja tai eksytyksiä. Ei niin, etteikö niistäkin ole tarpeen olla jyvällä, mutta pääasia on pääasia. Oikea raha on tärkeämpi tunnistaa kuin väärä. Oikean tuntemalla erottaa väärän. Lammaskin tuntee paimenensa äänen, se ei lähde vieraan paimenen mukaan vaan juoksee karkuun kuullessaan tämän äänen.

Herra on minun Paimeneni, ei minulta mitään puutu. -Ei myöskään ahdistuksia tai surua. Arilla on kuumetta, rukouksin jätän hänet Isämme hyviin, helliin käsiin ja hoitoon. Kaikki minä voin Hänessä, joka minua vahvistaa - niin myös Ari.

Virvoittavat vedet olkoot sinunkin osanasi, arvoisa lukijani!