25.01.2014 - Ankean näköinen sää, pilvistä ja mittari lähes nollassa

Väsyttävä päivä

Kurkkukipuisena olen viettänyt päivää lukemalla romaanin sohvalla lojuen. Silmäni harittavat lukemisesta, joten kirjoitan välillä. Kaupassakin pitäisi varmaan käydä ja teen sen, jos viitsin.

Alexander Maclaren kirjoittaa:
"Martti Lutherin puoliso sanoi kerran: `Ellei Jumala olisi sallinut minun joutua ahdistusten alle, niin en olisi koskaan oppinut ymmärtämään monia, monia Raamatun totuuksia, Jumalan Hengen toimintaa enkä kristillisten velvollisuuksien harjoittamista.`

"Totta on, että Jumalan vitsa on kuin koulumestarin karttakeppi. Sillä hän osoittaa lapselle kirjaimia, jotta tämä paremmin painaisi ne mieleensä. Näin Herrakin osoittaa meille monia hyviä läksyjä, joita emme muuten ehkä koskaan oppisi.

" - - Olkoon jokainen meistä varma siitä, että jos Jumala lähettää meidät kivikkoisille poluille, Hän varustaa meidät tarvittavalla voimalla. Eikä Hän lähetä meitä millekään matkalle muuten kuin hyvin varustettuna."
-Cowmanin kirjasta Virtoja erämaassa

Eräs tuttavani lainasi juuri Viisauden kirjan, tai mikä lie se oli nimeltään. Hän varmaan etsi siitä totuutta elämäänsä.

Minä etsin ja löydän viisauden Raamatusta. Jeesuksessa on kaikki tiedon ja viisauden aarteet kätkettynä kuten Raamattu kertoo. Jeesus tuntee minut läpikotaisin ja minäkin Häntä haparoiden etsin ja tavoittelen Sanasta.

Kristityn elämään kuuluu jatkuva etsiminen, sillä vain se takaa löytämisen. Te löydätte minut, kun te etsitte minua koko sydämestänne, lupaa Sana.

Raamatussa sanotaan, että pilvisiä päiviä tulee paljon. Suurin osa elämästämme on arkea. Tavallista puurtamista ilman suurta hohtoa. Jos ei näissä päivissä ole armon väläyksiä, toivon pilkahduksia, emme jaksa eteenpäin.

Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan,
vakaumus asioista, jotka eivät näy,
Nämä heprealaiskirjeen sanat ja niiden sisältämä Henki kantavat minua arjen keskellä. Ne ovat pitkospuita, joita pitkin kulkemalla jalkojeni alta ei pohja vajoa pois.

Sanan pitkospuita sinunkin elämääsi, hyvä lukijani. Älköön arjen suo sinua upottako!