Kategoriat: Ajankohtaista
Onnea kummityttö Kärsämäellä!
Täällä sitä vaan lähinnä röyhtäillään, kun raskaat ruuat ja suklaat verottavat kuntoa! No, kohta tahti muuttuu, ja olen minä nytkin pyöräillyt ja kävellyt päivittäin.
Vieraita, siis lähinnä omaa nuorisoa on käynyt luonani. Eilen jopa pikkuinen Sara, 3,5-vuotias oli meillä. Luin hänelle niin monta kirjaa kuin ääni kesti. Aika monta.
Eilen pastori Markus Pöyry tuli Arin luo pitämään pienen jumalanpalveluksen ja antoi ehtoollista, siunasi Aria ja puhui saarnateksistä Aria rohkaisevin sanoin. Minäkin tulin siunatuksi ja sain ehtoollista.
Ari myös voi nauttia ehtoollisen, eihän sitä tarvita kuin pikkuriikkisen. Määrä ei ole tärkeä, vaan se, että viini ja leipä, Kristuksen ruumis ja veri pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella. Näin pastori toimi.
Sittemmin olin messussa, Mikaelin seurakunnassa, joka on kotiseurakunta nyt minulle ja Arille. Pastori tulee käymään Arin luona parin kuukauden välein. Olen todella onnellinen siitä. Kuulumme edelleen Vaasan suomalaiseen seurakuntaan samalla.
Seurakunnan perustamisen jälkeen adventtina ilmapiiri messutilaisuuksissamme on muuttunut. Ennenkin se oli lämmin ja kodikas, mutta nyt tuntuu vähän samalta kuin silloin, jos ovi on ollut auki ja huoneessa on vetänyt, mutta ovi suljetaan ja lämpö jää sisään! Ihmiset ovat entistä vapautuneempia ja avoimempia.
Markus saarnasi päivän tekstistä. Joosef ja Maria toivat Jeesuksen temppeliin. Miten paljon hän saikaan sisältymään tuohon aiheeseen!
Raamattu vahvistaa aina asian kahden tai kolmen todistajan avulla. Vanha Simeon puhui Marialle lapsesta: kertoi, että tämä on Israelin lunastaja, se Messias, jota on odotettu.
Hän todisti siis Jeesuksesta. Hanna kuuli sen ja hän alkoi puhua asiasta kaikille. Hän tuskin nousi pönttöön puhumaan, mutta hän kertoi henkilökohtaisesti kaikille tapaamilleen ihmisille; hänhän asui temppelissä ja kohtasi paljon kansaa. Hän oli toinen todistaja.
Viittaus Hannan asserilaiseen sukuperään kirvoitti Markukselta pitkän tarinan pohjoiseen lähteneistä heimoista. Asserilaisista pieni joukko nöyrtyi ja palasi takaisin Jerusalemiin, ja Hanna oli todennäköisesti tuota jälkipolvea.
Jaakobin siunaus Asserille muinoin 5 Ms 33.luvussa kuului:
"Siunattu olkoon Asser poikien joukossa.
Olkoon hän veljiensä lemmikki,
ja kastakoon hän jalkansa öljyyn."
Käännös v. 1992 kuuluu:
"... saakoon hän kahlata oliiviensa öljyssä."
Markus sanoi, että viittaus veljiensä lemmikkiin tarkoittaisi "Jumalan lemmikki veljiensä keskellä". Ja jokin kohta muualla Raamatussa(en muista mikä), viittaa siihen, että Asser tarjoilee kuninkaan herkkuja. Sen käännös voi viitata siihen, mitä Hanna teki:
Kertoi kuninkaasta kaikille, kertoi sen tärkeimmän asian, herkullisimman asian, mikä Jumalalla on sanottavana ihmiskunnalle: teille on syntynyt lunastaja, joka vapahtaa teidät synneistänne!
Hanna siis täytti lupauksen, joka Asserin suvulle oli annettu paljon ennen hänen syntymäänsä. Mikä rohkaisu meille: aika vierii, mitään emme näe tapahtuvan, mutta kun Jumalan aika tulee, lupaukset toteutuvat. Kaikki, aivan kaikki, mitä Jumala on luvannut!
Älkäämme siis lannistuko, hyvät ystävät, vaikka ryömisimme tällä hetkellä mudassa. Vielä ei ole viimeistä sanaa sanottu, vielä koittaa lupausten toteutumisen aika. Viimeistään, kun pääsemme Herramme luo ja se aika on lähellä, joka tapauksessa.
Voit kuunnella itse saarnan Lähetyshiippakunnan sivuilta netistä ja tarkistaa yksityiskohtia halutessasi. Kerron vain omia tulkintojani kuulemastani ja lisäilen omia ajatuksiani.
Vielä on lomaa jäljellä. Tänään nousin jo kuudelta. Nyt pitää venymisen loppua, on mukava, kun päivä ei lopu heti alkuunsa. Kävin pyörällä kaupassa.
Rukousaiheeni on, että löydän sopivan Toyota-merkkisen tai vastaavan auton itselleni, kun on oikea aika. Eihän tämä tärkeä asia ole monien isojen rukousaiheiden rinnalla, mutta elämää tämäkin. Kerron tämän siksi, että saamme yhdessä kiittää, kun Jumala vastaa rukoukseen.
Herra kanssasi tänäänkin, arvoisa lukijani!