13.11.2013 - Soi virteni kiitosta Herran!

Otsikon laulun sanat oli kotiseutuystäväni Eikku oli tuonut postilaatikkoon, kiitos!

Rukouksemme kuultiin, flunssani joutui poistumaan tai ainakin nurkan taakse häpeämään hetkeksi. Eilen yritin ottaa rauhallisesti päivän ja iltapäivällä huomasin oloni jo kohentuneen. Illalla tuskin muistin flunssan vierailua! Kiitos siitä Jumalalle, jolle se kuuluu.

Kerroin unestani isänpäivän yönä. Ari oli unessa tervehtymässä, käveli jo täyttä päätä. Jäin odottamaan vahvistusta Jumalalta, vaikka en suoraan sanottuna taaskaan uskonut, että hän vahvistaisi. Olen minä epäuskoinen hölmö ja typerys. Jumala ON uskollinen ja luotettava.

Maanantaina luin Raamattuani siitä kohti, missä olin menossa:
"Tähän minä heräsin.
Minä katselin ympärilleni.
Olin nähnyt suotuisan unen."
-Jer 31:26

En edes noteerannut kohtaa ajatellen, että tässä Jumala antaa ensimmäisen vahvistuksen.

Eilen sain sähköpostia Lenneltä. Emme ole tavanneet hänen kanssaan, mutta hän on MÄSÄ-tuttu ja uskovainen vielä kaiken hyvän päälle.

Lenne kertoi perjantaisesta rukoushetkestään, johon oli liittynyt yllättäen voimakas rukous Arin puolesta sekä näky, jossa iso, raskas portti oli auennut.

Tietysti joku voi ajatella, että Lenne luki unestani ja keksi koko stoorin. Mutta arvelen, ettei hän ole edes lukenut kotisivuani ja vaikka olisikin, Lenne ei satuile lystikseen. Lenne ei ole satutäti, vaan ottaa elämän vakavasti.

Jäämme siis edelleen odottamaan Jumalaa sekä Arin suhteen että kaikessa muussakin. Koskaan meidän ei pidä keskittyä ihmeisiin, paranemisiin tai muihin ulkoisiin asioihin. Sen sijaan
"Muuttukaa mielenne uudistuksen kautta tutkiaksenne,
mikä on Jumalan tahto,
mikä hyvää, otollista ja täydellistä.

"- - ei pidä ajatella itsestään enempää
kuin on aihetta ajatella,
vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa
sen uskon määrän mukaan,
minkä Jumala on kullekin suonut."
-Rm 12:2,3

Jumala rohkaisi minua tänä aamuna enemmänkin Jeremian sanoilla:
"Niin kuin minä olen tuonut tälle kansalle
koko tämän suuren onnettomuuden,
niin minä annan sille kaiken sen hyvän,
minkä olen luvannut." (32:42)

sekä:

"Oi, Herra Jumalani!
Suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi
sinä olet luonut taivaan ja maan.
Mikään ei ole sinulle mahdotonta!" (32:17)

Herätessäni huomasin patit ohimoissani. Silmälasit! Niissä on ruuvit ohimon kohdalla: siis allerginen reaktio. Täytyy tehdä jotain asialle. Hetkeksi ajatukseni häiriintyivät mokoman takia suhteettomasti, mutta tarkemmin miettien kyse on pikku jutusta, joka on hoidettavissa.

Sen sijaan koko maailma huutaa pelastajaa, tuntematta Häntä, joka ainoastaan voi pelastaa. Herra, armahda tätä ihmiskuntaa, jonka vuoksi olet itsesi antanut, että koko maa tulisi tuntemaan sinut, ainoan elävän Jumalan, joka annat ikuisen elämän ja pelastuksen synneistämme.

Olkoon päiväsi siunattu, arvoisa lukijani, ja kiitos sähköposteista, joita olen saanut. Ne rohkaisevat ja ilahduttavat minua!