22.09.2013 - Siionin muuri ei sortua saata!

Otsikko virrestä, joka soi tänään mielessäni. Yöllä kova ukkonen ja ankara sade.

Yöllä luin Cooksonin kirjan loppuun, kun kerran tuli aloitetuksi. Ei kun toissa yö se olikin. Eilisillan vietin sen sijaan Emman parissa. Neljä melkein tunnin mittaista ohjelmaa netissä, katsoin ne yhdellä istumalla.

Tai en aivan yhdellä. Välillä hain evästä ja jatkoin katsomista. Olipa suloinen sarja; Austenin kirjoittama rakkaustarina. Tai monta rakkaustarinaa, sillä kaikki sarjan nuoret henkilöt tietysti löysivät omansa neljännen jakson loppuun mennessä.

Kävin herättyäni kahdeksalta kävelyllä, löysin tölkkejä, sää oli raikas ja ihmeen lämmin aamuyöllisen ukonilman jälkeen.

Päivällä kävelin uimaan ja tarvoin pitkin kaupungin katuja ja juttelin erään ystävän kanssa, joka soitti minulle. Merivesi tuntui tänään kylmälle, olin viluisella päällä.

Aamupäivällä mielessäni oli alakuloa ja hylätyksi tulemisen tuntoa. Jumala vastasi siihen välittömästi Cowmanin hartauskirjan kautta:

"Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa,
seuloakseen teitä niinkuin nisuja;
mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi,
ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään." -Lk 22:31,32.

" - - todellista uskoa on se, joka selviää loukkaantumatta tällaisen taistelun tuoksinasta. Uskon on tultava koetelluksi ja näennäinen heitteille jättäminen on se seitsenkertaisesti kuumennettu ahjo, johon uskova saattaa tuntea itsensä heitetyksi. Autuas se ihminen, joka tällaisen koetuksen kestää." -C.H.Spurgeon (Virtoja erämaassa -kirja)

Toinen päivän rohkaisu tuli virren kautta. Ensin en löytänyt virttä, sillä muistin vanhan virsikirjan mukaiset sanat. Mutta netistä virsi löytyi ja luin sanat ahmien, mitä Pyhä Henki tahtoo sanoa niiden kautta. Virsi on 173:

1.
Ilmoita, Herramme, voimasi meille
ja valtakuntasi tulla jo suo.
Johdata kansamme armosi tuntoon
ja pyhä pelkosi mieliimme luo.
Herra, me pyydämme siunaustasi,
Henkesi tulta ja laupeuttasi,
Henkesi tulta ja laupeuttasi.

2.
Tee, Herra, työsi ja täytä se itse
vaivatut sielumme virvoittaen.
Henkesi kautta tuo kaikille julki
taas valtakuntasi voimallinen.
Muista, oi Jeesus, ja armahda meitä,
syntistä ethän nyt luotasi heitä,
syntistä ethän nyt luotasi heitä.

3.
Uskossa heikkoja vahvista, Jeesus,
turvassa turvaton luonasi on.
Taas olet antanut autuuden päivän,
vielä on sanasi muuttumaton.
Hengelläs vyötä ja rohkaise meitä,
armosi vaatteella riisutut peitä,
armosi vaatteella riisutut peitä.

4.
Kun meitä polttavi vaivojen helle,
murhe ja kiusat kun ahdistavat,
Herramme, kaikessa tuskamme tunnet,
ristisi, haavasi lohduttavat.
Kun vihamiehemme raivo on suurin,
maahan sen polkea voit perinjuurin,
maahan sen polkea voit perinjuurin.

5.
Siionin muuri ei sortua saata,
kun peruskallio Jeesus on sen.
Rynnätä saavat nyt helvetin joukot,
on Herra kanssamme voimallinen.
Vahvista, Herra, nyt taistelijoita,
luopuneet etsi ja laumaasi voita,
luopuneet etsi ja laumaasi voita.


Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893, komitea 1937. Virsikirjaan 1938.

Erityisesti viimeinen säkeistö vahvistaa samaa, mistä oheinen Spurgeonin teksti puhuu: Vahvista, Herra, taistelijoita, etteivät nämä jää matkalle! Ja kun Jeesus on kalliomme, helvetin joukotkaan eivät voi meitä voittaa. Jeesus-kallio on voittamaton!

Olin viideltä Ls-messussa. Markus Pöyryn saarna koski päivän tekstiä. Fariseukset olivat järjestäneet vesipöhöä sairastavan miehen luokseen syömään, koska tiesivät, että Jeesus varmasti parantaa tämän, vaikka on sapatti. Heillä oli totisesti luja usko Jeesukseen!

On hyvä, että Markus tuo esiin aina sen, että fariseuksissa on paljon hyvää. Meidänhän tekee helposti mieli tehdä heistä syntipukkeja ja syyllisiä, mutta he olivat vilpittömiä uskossaan. He vaan eivät ymmärtäneet ja uskoneet, että Jeesus on se, mikä hän sanookin olevansa: Jumalan Poika.

Eräs teema opetuksessa oli se, että ei niin väliä, milllaisin motiivein tulemme Jeesuksen luo. Pääasia, että tulemme. Moni nuori menee etsimään uskovaa puolisoa, joku toisen jatkuvien pyyntöjen takia. Jeesus kyllä kykenee vakuuttamaan jokaisen, joka vain tulee hänen luokseen kuulemaan hänen sanaansa.

Markus kertoi japanilaisesta raamatunopettajasta. Tämän suku oli pakanoita, mutta naapurin mummo kävi joka pyhä pyytämässä perhettä kirkkoon. Viimein perheen isä suostui, jos mummo lakkaisi sen jälkeen koskaan pyytämästä. Hän lakkasi, mutta miespä jatkoi kirkossa käymistään ja koko perhe tuli uskoon ja kastettiin kristilliseen uskoon.

Perheen isästä tuli radiopastori ja tämän poika on Amerikassa raamatunopettajana, jolta Markus Pöyrykin muun muassa on saanut opetusta.

Kirkkokahvilla höpsöttelin pääasiassa lasten kanssa. Minusta lapset ovat ihania vilpittömyytensä ja aitoutensa takia ja nautin heidän kanssaan olemisesta.

Huomisaamuna jälleen työ kutsuu ja siitä olen totisesti onnellinen! Töiden jälkeen menen Arin luo, tänään jo oli sellainen mieli, että olisi tehnyt mieli nähdä häntä. Mutta huomenna sitten.

Mukavaa ja siunattua viikkoa sinullekin, arvoisa lukijani!

jk. Tänään sain kirjatilauksen ja tulin siitä iloiseksi ja myin myös kirkkokahvilla yhden. Vähitellen niitä menee edelleen kaupaksi. Yhteen kirjastoon se tilattiin viime viikolla.