Kategoriat: Ajankohtaista

Pilvistä, vesisadetta ja aurinkoa on saatu tänään. Lumet ovat sulaneet lähes joka paikasta näillä nurkilla.

Avanto oli laajentunut niin, että kohta jäät sulavat lopullisesti. Yleensä se tapahtuu huhtikuun lopulla, muistaakseni.

Kuulin ensimmäisen (rehellisen ja varman) peipposen laulun tänään. Otin kuvankin ortodoksikirkon puutarhassa, mutta siinä näkyy pelkkiä oksia, vaikka peipponen se siellä luritteli ja keikkui oksalla.

Pyykit kuivuivat iltapäivän auringossa omia aikojaan. Otin ylemmät verkot pois pihamme kolmesta omenapuusta, että oksat pääsevät kasvamaan vapaasti. Eivät pystyneet jänikset tänä talvena puitamme järsimään!

Illan olin Lenen luona ompeluseuroissa. Sitä kielen kalkatusta, kun me naiset pääsemme vapaasti puhumaan! Yksi luki Raamattua, toiset kuuntelivat ja rukoilimme tietysti. Eräät sukulaiset poikkesivat matkallaan luonani vielä kotiuduttuani, sillä meillä oli asioita hoidettavana keskenämme.

Raamattu ja Eila Paynen uusin kirja odottavat yöpöydällä. Hammaspesulle ja nukkumaan. Mukavaa viikonloppua sinulle, arvoisa lukijani!

Iltarukoukseksi virsi 334:

1.
Armon lapset, riemuitkaa,
soittakaa ja veisatkaa,
kiitos tuokaa Herralle,
pelastuksen tuojalle.

2.
Herrastanne kerskatkaa,
autuudesta iloitkaa,
kehottakaa kaikkia
ahkeroimaan uskossa.

3.
Ilmoittakaa kaikille
vaivatuille sieluille:
Armon saa se armosta,
ken vain etsii Jeesusta.

4.
Kaikille myös sanokaa,
että elämän se saa,
Jeesuksen ken veressä
turvaa etsii köyhänä.

5.
Kiitos olkoon Jumalan,
Poikansa hän ainoan
maailmalle armostaan
antoi ristinkuolemaan.

6.
Kiitos olkoon Jeesuksen
vaivoistansa iäinen,
hän on meidät ostanut,
kuolemasta nostanut.

7.
Pyhälle myös Hengelle
kiitoksen me annamme,
kun hän meitä virvoittaa,
loppuun asti vahvistaa.

8.
Pyhän Kolminaisuuden
kiitos soikoon iäinen!
Herran suurta kunniaa,
lunastetut, laulakaa!

Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938.

Möykky keskellä kuvaa on peipponen, se on lähes varmaa!