30.03.2013 - Jeesus Kristus on totisesti ylösnoussut!

Kohta on pääsiäisaamu, ylösnousemuksen aamu.

Juhlapyhät ovat minulle ikäviä, mutta nyt on ollut onneksi sopivasti menoa ja tekemistä.

Eilen nuoret olivat luonani syömässä ja kahvilla. Tänään olin Kerstinin juhla-apuna yli kuusi tuntia. Aamuisin olen käynyt uimassa, iltaisin kävelemässä. Toivon, että lenkkeily jää päälle. Ei huono tapa ollenkaan.

Kiirastorstaina olin jo iltapäivällä kirkossa. Muutoin olen kuunnellut radiosta klassista musiikkia, matteus- ja johannespassiot muun muassa. Rauhoittavaa.

Opetuksia olen kuunnellut netistä, virkannut ja kutonut. Joka aamu olen kiittänyt siitä, ettei minun ole tarvinnut yöllä valvoa. Yksi elämän ankeita asioita mielestäni on yövalvominen.

Ajoin juhlapaikan eteen autoni tänään. Kun peruutin lähteäkseni, tössähti auto takana olevaan tolppaan. Olin varma, että peräluukku on lytyssä, sen verran kovasti pamahti.

Ensin en löytänyt mitään jälkeä. Arvelin, että isku osui peräkoukkuun. Kuitenkin löysin jonkinlaisen jäljen maalipinnasta, mutta eipä se vanhassa autossa paljon haittaa. Olen pelkästään kiitollinen, että ei käynyt pahemmin.

Tämä lauantai on niin sanottu hiljainen päivä kirkollisessa mielessä. Huomisaamuna rävähtää: Hauta on tyhjä. Pääliinan Jeesus jätti nätisti viikattuna jälkeensä. Viesti oli selvä Pietarille, joka juoksi paikalle ja kurkisti hautaan: minä en pidä tästä, tänne en aio tulla enkä jäädä!

Kun vieras oli tyytyväinen isännän kohteluun, hän jätti jälkeensä rutatun pyyhkeen. Ellei isäntä ollut pitänyt vieraastaan hyvää huolta, tämä osoitti viikkaamaalla pyyhkeensä, ettei kohtelu ollut hänen arvoistaaan.

Iloitkaamme siis sydämessämme ja sydämestämme siitä, että Jeesus on avannut tien taivaaseen meille jokaiselle. Kiitos tästä Jumalan lahjasta!

Hyvää pääsiäistä, arvoisa lukijani!