25.03.2013 - Hiljainen viikko
Kategoriat: Ajankohtaista
Kaunis päivä
Heitin yhden verkon veteen tänään. Noin kuvaannollisesti. Jokin täky minulla on näköjään aina oltava, muuten tulen täihin, kuten sanonta kuuluu.
Vein auton huoltoon. Sen saa ylihuomenna. Sattuipa sopivasti. Juuri huomenna tarvitsisin autoa erityisesti. Joudun kaivamaan pyörän varastosta, koska menen pitämään lauluhetkeä Tammikartanoon ja otan kitaran mukaan. Sitä ei Erkkikään raahaa käsissään.
Minä tietysti voisin raahata, koska en ole Erkki ja olen erikoistunut raahailuun. Toisten ihmisten murheitten ja vaikeuksien hinaus on erityisalaani. Niitä yritän aktiivisesti karistaa harteiltani, mutta työläästi se sujuu. Omiani kai yritän kartella, vai mistä lie kyse.
Tarkoitukseni oli kävellä illalla vielä Palosaaren kirkkoon, ehtoollista viettämään, mutta en jaksanutkaan. Sen sijaan menin naapuriin, katsoimme Sydämen asialla ja söimme herkullisia pupusämpylöitä, joita Astrid oli leiponut. Kiitän Jumalaa noista ihanista lähimmäisistä, muiden muassa.
Toivotan pääsiäisvirren sanoin siunausta viikkoosi, matkalla kohti Golgataa ja Jeesuksen ylösnousemusta!
Virsi 77:
1.
Käy yrttitarhasta polku,
vie Golgatalle se.
On Hengen viitoittama
sen joka askele.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
2.
Tien kaikkein raskaimman Jeesus
on käynyt armossaan,
kun meidän kurjain tähden
hän kulki kuolemaan.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
3.
Oi rakkautta näin suurta,
kun meitä säälii hän,
maailman synnit kantaa,
tuo meille elämän!
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
4.
Nyt, köyhä syntinen, riennä
luo Herran Jeesuksen!
Saat rauhan, lohdutuksen
haavoissa Kristuksen.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
5.
Myös laulun oppia uuden
saat tiellä taivahan.
Se taivaassa jo kaikuu
edessä Karitsan.
Hän kuoli kaiken täyttäen,
mutta tie oli tuskien.
Carl Gotthard Liander 1889. Suom. Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1986.
