27.02.2013 - Pitkän päivän ilta.

Avannon kautta Triangeliin. Piti pistää töppöstä jonoon, kun lähdin viime tingassa matkaan. Kuviakin piti tietysti ottaa ja Hilpelle soittelin kävellessäni.

Ari oli aika limainen tänään ja epäilin lämpöäkin. Vähensin häneltä peittoa, puhdistin suuta ja imutin. Sen jälkeen tilanne näyttikin paremmalta. Itselläni vaan oli vähän alakuloinen mieli erinäisistä syistä.

Sairaalasta palattuani ajattelin piristää itseäni ja vähän hienostella. Yleensähän tarvon menemään lätyskäpohjakengillä urheiluhousut jalassa. Nyt pistin korkkarit jalkaan ja uusimman luomuksen ylleni. Se on mustapohjainen mekko, jossa on oranssinvärisiä kuvioita. Sivuille olen lisännyt mustavalkoiset kankaanliehukkeet, että mahdun mekon sisään.

Kauppareissu menikin hyvin ja tunsin itseni aika lailla hienoksi. Ajoin postin eteen, sillä olin luvannut hakea Krissenin ison paketin sieltä autolla.

Kuuntelin vielä hetken satakielen laulua radiosta ennen kuin pingahdin pihalle. Autonavain sattui vaan jäämään virtalukkoon!

Onneksi kotiavain oli mukana. Eihän siinä auttanut hienon rouvan muuta kuin kipitellä kotiinsa hakemaan auton vara-avain. Matkaa on reilut puoli kilometriä, joten matka ei ole mahdoton. Onneksi Ulpukka soitti koikkuessani kotia kohti, vara-avaimet löytyivät ja koikistelin takaisin autolle ja postiin.

Heitin tavarat Krissenille ja esittelin luomukseni. Samalla huomasin sormen mentävän reiän kyseisen hamosen saumassa. No, viimeistely on vielä kesken, joten samalla voin kursia ylimääräiset reiät umpeen. Tämä oli vasta mekon koeajo!

Olin vieläkin alakuloinen, mutta kotona piristyin: ihana, kun on oma koti, oma rauha, oma lepo. Luin Päätaloa vähän matkaa samalla, kun nautiskelin iltapalaa.

Olen virkkaamassa Saralle Hello Kitty -pipoa. Luultavasti se mahtuu hänelle vielä murrosiässäkin, jolloin hän ei tietysti sitä pidä. Mutta kunhan jotain väkerrän tyttöstä ajatellessani.

Toivotan siunattua iltaa ja loppuviikkoa sinulle, arvoisa lukijani!