21.12.2012 - Hyvä Tuomas joulun tuopi!

-15 astetta pakkasta tai vähän päälle. Paljon lunta Vaasassa. Joulusää!

Kiitän lukijoitani joulukorteista; olen saanut ihanaa joulupostia. Lueskelen sitä kuten myös sähköpostia kiitollisena teistä kaikista lukijoista. Kiitän myös teistä, jotka luette sivujani sen kummemmin kommentoimatta.

Hävitin pitkät pötkyt kirjoittamiani limppuohjeita. Melkein itku tulee, kun niin harmittaa! Uusi yritys.

HELENAN LIMPPU

1 l haaleaa vettä (en ota hanasta, vaan keitän osan vedestä)
1 pala hiivaa sekoitetaan siihen
2-3 tl suolaa
1 dl öljyä
800 gr tai kilo ruisjauhoja
saman verran vehnäjauhoja

Alusta. Se tarkoittaa, että sekoitetaan taikinaa ensin kapustalla ja loppuvaiheessa käsin. Itse muistelen taikinaa läträtessäni lapsuuden savipullien tekoa kanavan varressa ja savisotaa isoveljen kanssa. En muista, saimmeko selkäsaunan sotkemisen jälkeen, mutta saven läträys on sangen terapeuttista; pikkulapset jo sen hoksaavat.

Me aikuiset emme mielellämme likaa käsiämme konkreettisesti, vaikka teemmekin sitä senkin edestä muilla tasoilla. Suosittelen taikinan alustamista kuitenkin käsin: taikinaan tulee sitkoa, mikä tarkoittaa, että se leipoutuu hyvin ja tuloksesta tulee sen mukaista. Myös leipoja eheytyy samalla, niin arvelen.

Tee taikinan pinnalle käden syrjällä ristin merkki, eli siunaa se. Vanhoja hyviksi koettuja tapoja ei pidä hylätä ja taikinan siunaaminen on juuri sitä.

Nostata taikinaa puoli tuntia tai kauemmin liinan alla lämpimässä vedessä tiskialtaassa tai pöydällä, mahdollisesti lämpimän hellan läheisyydessä. Älä laita taikinakulhoa lämpimälle hellalle, ettei taikina ala paistua ja muovikulho sulaa. Nimimerkki, jolla on kokemusta asiasta, kertoi tämän minulle nurkan takana.

Leivon taikinasta neljä leipää, aluksi vain kaksi, etteivät toiset ehdi liikaa kohota ja lässähtää, ennen kuin ehdin ne paistaa. Paista leipiä n. 45 minuuttia, aluksi n. 175 asteessa, etteivät leivät halkea, kun kohoavat kuumassa liian nopeasti. Nurkan takana tämänkin tiedon kuulin, mutta itsehän en toki milloinkaan ole moista erhettä tehnyt.

Nosta lämpötilaa 200 asteeseen, niin että leipiin tulee väriä. Kauniimman värin saat muutenkin, kun voitelet paiston välillä ja mahdollisesti sen jälkeen leivät siirappivedellä. Loraus siirappia, johon lisäät kuumaa vettä (ei kraanasta suoraan).

Kopista leipää pohjasta kädellä. Kypsä leipä kumahtelee. Kirkonkellojen kumahtelu tulee mieleen, joten limppu on kovin kirkollista ruokaa!

Jotta valmiit leivät eivät tartu kiinni liinaan, peitä ne paistamisen jälkeen voipaperilla tai halkaistulla jauhopussilla, sisäpuoli leipiin päin, ja sen jälkeen leivinliinalla. Näin ne pehmenevät. Myöhemmin leipiä voi säilyttää muovipussissa, etteivät ne kovetu.

Miksikö kirjoitan näin seikkaperäisesti? Luin erästä leivontakyselypalstaa muinoin, jossa lukija kysyi, kumpi puoli kakkuvuoasta voidellaan, joten yritän estää lukijani erhetykset, mitä omiin ohjeisiini tulee.

PERUNALIMPPU

Ohje Pula-ajan keittokirjan ensimmäiseltä sivulta. Kirjoitan itse tekemäni systeemin mukaan.

Keitän suuria, kuorittuja perunoita noin seitsemän kappaletta. Vettä sen verran, että peittyvät, ei suolaa. Aloitan perunalimpun teon iltapäivällä, niin että voin antaa taikinan hapantua yön yli.

Kun perunat ovat kypsiä, keitinveden kaadan toiseen kattilaan ja mössään perunat mittakannun pohjaa apuna käyttäen, koska perunapömppääni ei löydy mistään. Lorautan keitinveden takaisin perunoiden sekaan, vispilällä sekoitan mössöä ja lisään siihen ruisjauhoja, niin että seoksesta tulee vellimäinen. Päälle ripotan ruisjauhoja paksun kerroksen. Kattilan laitan lieden reunalle lämpimään, patalaput kannen päälle ja vielä pannumyssynkin.

Tunnin päästä vispilöin mössöä ja lisään uuden jauhokerroksen. Taas tunnin odotus ja sama juttu monta kertaa illan aikana.

Yöksi laitan vielä viimeisen kerroksen ruisjauhoja taikinan pinnalle vispattuani (tai kapustalla sekoitettuani) mössöä. Kattilani on kai 3-4 litrainen. Laitan kattilan lämpimään veteen tiskialtaaseen samaiset patalaput ja muun rekvisiitan kannen päälle.

Aamulla taikina on jäähtynyt, ja toivon mukaan myös hapantunut imellyttyään sitä ennen. Taikina kuplii ja on kohonnnut yön aikana. Vielä kerran vispaan ruisjauhot ja laitan pinnalle kerroksen.

On syytä vaihtaa taikina isompaan kulhoon, kun jonkin ajan päästä alan lisätä hiivaa ja muuta. Itselläni on tupperin leivontakulho, joka on kai 10 litrainen, luulen. Ei tarvitse pelätä taikinan nousevan reunojen yli, vaan se pysyy kiltisti kulhon sisäpuolella.

Sekoitan noin ruokalusikallisen hiivaa vesitilkkaseen ja sekoitan sen taikinaan. Samalla lisään suolaa 2 rkl. Ohjeen mukaan taikina alustetaan ruisjauhoilla, mutta itse olen lisännyt tämän jälkeen pelkkiä vehnäjauhoja, ettei leivästä tulisi kovin hapan.

Lopuksi vastaan (= alustan) taikinan käsin ja sopivaksi. Silloin se ei tartu käteen. Jauhojen avulla saa taikinan irtoamaan sormien välistä. Risti päälle ja kohoamaan liinan alle.

Toisella kertaa, eli siis eilen, kohoaminen sai jatkua iltapäivään asti, sillä en ehtinyt leipoa taikinaa sitä ennen tai en olisi ehtinyt paistaa. Mutta taikina ei siitä kärsinyt, kenties happani vähän lisää, mutta maku on hyvä. Taikinan on parempi kohota astissa liian kauan kuin leipinä, jotka lässähtävät liian pitkästä kohotusajasta.

Olen tehnyt perunalimpuista neljä pötkyä erotukseksi pyöreistä Helenan limpuista. Ne voi myös voidella halutessaan, vaikka ohjeessa ei sitä sanotakaan. Kuminoita voisi lisätä, mutta olen unohtanut ne kummallakin kertaa. Kuminat vähentävät ilmavaivoja, siis syöjällä, sillä ainakin tuore ruisleipätaikina kehittää ilmoja kummasti.

Varsinainen ohje kirjan mukaan:
5 l perunoita
2 rkl hiivaa
2 rkl suolaa
ruisjauhoja tarpeen mukaan
kuminoita

Perunamäärä tuntui runsaalta, joten en mitannut litroissa, ettei taikinaa tule mielettömästi. Leivinuunin omistajalla se ei ole ongelma, mutta kahden leivän sähköuunin kanssa voi ongelmia tulla paistamisen suhteen.

Aiemmin antamaani Kauraleivän ohjetta, jonka olen saanut Riiviöltä, on hyvä paistaa vuokissa, koska taikina saa olla löysää, ja leivät leviäisivät ehkä liikaa.

Tein annoksen Helenan limppua vuokissa myös, mutta luulen, että taikina ei mahtunut kohoamaan riittävästi. Leivistä tuli kovia möllejä, jotka olivat raskaampia kuin taikina alunperin. Mitä niille tapahtui?

Yritin syödä urhoollisesti isoimman limpun, mutta sen kanssa tuli todellisia ongelmia. Se oli kova kuin kivi. Tietysti se olisi ollut riittoisaa ja kestänyt koko joulun ajan, mutta luovutin jossain vaiheessa. Pienemmät vuokalimput olivat kyllä hyviä.

Kaksi veljistäni kävi kylässä pari päivää sitten. Vieraskirjaan he kirjoittivat rehellisen mielipiteensä: "kahvi ei ollut hääppöstä!" Minähän juon murukahvia, joka on tosi hyvää, kun sitä ei laita liikaa ja tietysti olen itse tottunut siihen.

Eipähän kulunut kahvia paljon, eikä pullia ja muuta tarjottavakaan mennyt tietysti kovin. Suositeltava keino siis, jos haluaa vähentää vieraittensa kahvin juontia. Ainakin tuollaisten leikkimielisten veljien.

Muuten veljeni käyttäytyivät kohtalaisen hyvin. Ajoin veljeni autoa, kun he eivät tunteneet reittiä sairaalaan ja Petrin työpaikalle. Kun auto sammui kerran pienessä ylämäessä, molempien riemu oli vilpitön.

Toinen veljistä antoi myös näytöksen, millaista ajaminen oli, kun isämme istui pelkääjän paikalla. Veljeni karjaisi kamalasti, kun muka säikähti ajamistani mutkassa. Olisin säikähtänyt enemmän, ellen olisi aavistanut vaaraa.

Isän kanssa ajaminen oli hankalaa. Luulot omista ajotaidoista rapisivat, jos niitä oli ollut. Milloin ajoin liian keskellä tietä, milloin isä epäili minun päätyvän ajotyylilläni raviin, eli siis ojaan. Auto taitaa olla liian leveä kapistus mille tahansa tielle!

Olin tosin siihen aikaan itsekin aika kapinallinen, ja varmaan ajoin ihan reunaan, jos minua moitittiin keskitiellä ajamisesta ja päinvastoin.

Laioin kynttilän veljien mukana äidille vietäväksi isäni haudalle, ensi kertaa tänä jouluna.

Harvoin olen kirjoittanut näin kauan yhtä ja samaa Ajankohtaista. Toivottavasti limppuohjeet ovat sentään oikein, vaikka kirjoitusvirheistä en pääsekään: niitä en kerrassaan erota omasta tekstistäni! Muiden teksejä lukiessani näen virheet välittömästi. Sellainen minä olen.

Toivotan tässä vaiheessa Hyvää Joulua, sinulle arvoisa lukijani, jos et ennätä käydä sivuillani joulun tuiskeessa. Kirjoitan, jos ennätän jossain välissä, mutta en osaa sanoa, millaisia tulevat päiväni ovat.

Voi hyvin tänään, lukijani, ja kiitos, kun kuljet kanssani!

Tänään nuorin nuoriparimme vaihtaa pesäpaikkaa luotani toisille vanhemmille ja huomenna Saran perhe tulee tänne. Odotan Saraa tietysti hirmuisen kovasti.

jk. Kysy, jos ohjeissa epäselvyyttä. Lisäsin vielä myöhemmin perunalimpputaikinan siirtämisen isompaan kulhoon kattilasta, jonne se ei mahdu, kun taikina alkaa kohota ja se alustetaan.