07.09.2011 - Flunssan rökäle

Sateista, pilvistä, tuulista, kuitenkin aika lämmintä

Aina kun hehkutan hyviä unenlahjojani, saan ruveta valvomaan. Viime yönä kävi niin. Nousin lopulta kirjoittelemaan, kun ei nukkuminen sujunut. Kaiken lisäksi aivastelin ja oloni oli ja on flunssainen.

Eilisiltana raamiksemme aloitti syyskauden Sallin luona. Ahmimme herkkuja, tai puhun vain itsestäni, niin että napani paukkui. Vyöryimme olohuoneen puolelle kertomaan kuulumisia kesän ajalta.

Jokainen olimme kokeneet Jumalan hyvää hoitoa ja johdatusta. Luimme johdannoksi Jesajan kirjaa, ja rukoilimme Isä meidän -rukouksen ja vapaasti paljon muutakin, sekä Herran siunauksen Israelille.

Elämme vakavia aikoja, sillä kansoina ja yksilöihmisinä me saamme siunauksen tai kirouksen riippuen siitä, miten suhtaudumme Israeliin. Ne, jotka siunaavat Israelia, koska se on Jumalan käsky, tulevat siunatuiksi. Ne puolestaan, jotka kiroavat sitä, saavat itse kirouksen päälleen. Herra armahtakoon meidän päättäjiämme, ettemme kiroaisi Jumalan omaisuuskansaa.

Paistoin aamulla sämpylät, taikinan tein jääkaappiin illalla. Pyöräilin kirjastoon etanan vauhtia, mutta hikoilin siitä huolimatta. Hain läjän Autereen kirjoja. Toivon, että ne olisivat lukukelpoisia.

Jouduin viemään aiemmin hakemani pois. Ei kiinnostanut. Lääkäri kertoi hauskoja juttuja kirjassaan maalaiseläinlääkärin työstä Englannissa, mutta ei mennyt kuin tovi, niin hän alkoi höpistä hypnoosista ja muusta höpöhommasta, joka ei kiinnosta minua tipan tippaa. Sen lajin touhu olkoon pois minusta.

Tapasin uskovan, tutun rouvan. Hän kyseli, olenko minä katsonut televisiosta muuatta ohjelmaa, jota hänen työkaverinsa oli suositellut. Rouva itse oli kaikesta päätellen katsellut.

Kyse oli meedion touhuista, ja rouvalla oli kiinnostusta selvästi ohjelman suhteen. Tulin surulliseksi, kun tilanne selvisi. Kenties rouva pahastui, kun kerroin selvät sävelet tuollaisten katsomisesta ja tuollaiseen mukaan menosta. Itselläni on riittävästi kokemusta parapsykologisista asioista, enkä halua olla missään tekemisissä sellaisen kanssa. Herra varjelkoon jokaisen muunkin, ja johdattakoon sanoutumaan irti, jos on roikkunut mukana tuollaisessa.

Jos etsimme Jumalaa, pysymme elävän seurakunnan yhteydessä ja luemme Raamattua itsekin, meidän käy hyvin. Herra antaa meidän löytää itsensä, jos me etsimme häntä kaikesta sydämestämme. Puolisydäminen ei saa mitään. Hän vain pettää itsensä ja toisetkin siinä sivussa.

Meidän tulee syntyä uudesti ylhäältä, muuten emme voi käsittää hengellisiä asioita ollenkaan. Näin Jeesus opetti Nikodeemukselle Johanneksen 3. luvussa. Kun sydämeemme kertyy sotkuja, kuten meille varmasti tapahtuu jokaiselle, saamme pyytää Jeesusta puhdistamaan sen verellään, ja hän sen tekee. Uskokaamme syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, joka ikinen, juuri nyt.

Menin Arin luo kirjastosta, ja yllätys, yllätys, Ari oli kepulikunnossa. Hoitaja kertoi hänen olleen hyvin limainen koko aamun, ja Ari itsekin ilmaisi voivansa huonosti.

Ulos me kuitenkin menimme. Hoitaja puki Aria, minä istuin keinussa ja autoin vasta loppuvaiheessa. Otin Arin ruuat mukaan, koska oli sen aika. Hoitaja kertoi erään hoitajan toisessa rakennuksessa haluavan kirjani. Niinpä menimme Arin kanssa sinne viivana.

Löysin etsimäni, ja tämä tuttu nainen lähes 30 vuoden takaa osti kirjani. Olen hoitanut hänen tytärtään muinaisuudessa, ja nainen kertoi, että tyttärellä on vieläkin hyllyssään hengelliset kuvat, joita olen antanut päiväkodissa.

Minulla ei ole muistikuvaa asiasta, mutta tuo oli sangen iloinen asia kuultavaksi. Jumalan sana sanoo, että älä itke, sinun työstäsi on tuleva palkka. Itku ei tule silmään, kun kuulen vanhoista hoitolapsistani tällaista mukavaa.

Sen sijaan vuosia sitten itketti, kun lähdin sairaalasta. Silloin Herra puhui sydämelleni juuri tuon Raamatun sanan. Ari oli heikossa kunnossa, ja minä itkin murheellisena. Herra antoi kuitenkin lupauksen, että työstäni tulee palkka, ei tarvitse itkeä. Kiitos Jumalalle hänen sanastaan!

Paras palkka kylvötyöstä on, jos kerran taivaassa on ihmisiä, jotka ovat pyhäkoulusta tai jostain muualta saaneet kipinöitä niin, että usko on syttynyt heidän sydämeensä. Se on Jumalan teko kokonaan, se on armoa.

Ei ole väliä, kuka on kylvön kylvänyt, mutta hyvä jos minäkin osaltani olen saanut heitellä murusia, kuten sana kehottaa:
"Kylväkää kaikkien teitten varsille, sillä ette tiedä, tämäkö tuottaa sadon tai tuo."

Jumala yksin saa kasvun ja elämän aikaan. Meidän tehtävämme on kylvää oikeanlaista viljaa, joka tuottaa satoa iankaikkiseen elämään. Vain sillä on merkitystä, vain se kestää.

Olimme reilun tunnin ulkona Arin kanssa. Tuuli rajusti, vaikka olimme metsän reunassa. Kippasin Arin tuolia puupökkelön avulla, että hänen oli mukavampi olla. Ari halusi sisään, hän oli väsynyt. Jonkin verran hän yski, ja minä hakkasin selkää ja kaivoin suuta eväitten syönnin välillä.

Arilla oli hiukan lämpöä, kun mittasin sisällä, ja yskänrokko nousemassa huuleen. Voitelin heti hänen huuleensa hänen aiemmin saamaansa voidetta. Hieroin Arin jalat, laitoin hänet hyvin vuoteeseen ja lähdin kaupan kautta kotiin. Tein mukavia pullolöytöjä matkalla.

Ilmeisesti en ole kovin kehnossa kunnossa kuitenkaan. Aioin ostaa kurkkupastilleja flunssani takia, mutta unohdin ne kokonaan. Sen sijaan muistin ostaa pohjoisen matkaa varten suklaapötkyjä ja lakritsipussin. Ei tullut lainkaan mieleeni vickit tai mentholit. Kummallista. Vasta kassan jälkeen häivähti ajatukseen moinen.

Kun vein kirjan tutulle hoitajalle, toinenkin sanoi haluavansa sen, joten vien hänelle huomenna. Tulin iloiseksi, kun kirjan menekki jatkuu. Minulla on vielä jäljellä jonkin verran keväällä tilaamiani, mutta piakkoin hankin lisää. Kirjaesittelyjä on tiedossa syksyn mittaan.

Soittelen sairaalaan illalla kuullakseni, onko Arin kuume kiirinyt pilviin, vai mikä on tilanne. Huomenna olemme aikeissa mennä yhdeltä jumalanpalvelukseen Tammikartanossa, eli sairaalassa, jos Jumala suo ja Arin sekä minun kuntoni sallivat sen.

On turvallista olla Jumalan täysihoidossa. Hän hoitaa parhain päin asiamme, menivät ne sitten miten hyvänsä.

Siunausta sinulle, arvoisa lukijani. Muista syödä valkosipulia, tyrnejä ja muita vitamiineja, sekä käyttää villahousuja, pipoa ja lapasia. Minäkin ajattelin pistää haisemaan, ja käydä valkosipulin kimppuun seuraavaksi.