24.05.2011 - Kirpparilta piristystä!

Sataa ja paistaa, tuultakin riittää.

Huonekalujen siirtely sekä uusien huonekalujen hankkiminen ovat elämän eliksiiriä itsesääliin, uupumukseen ynnä muuhun alavireeseen. Tarkoitan tietysti käytettyjä huonekaluja. Uusien hankkimisesta tulisi niin julmettu moraalinen, henkinen ja ties mikä krapula, etten uskalla edes ajatella moista.

Sellainen, mikä ei maksa paljon tai on suorastaan ilmaista, se on minun mieleeni. Huomenna vien ison läjän kirjoja kirjaston vaihtopöydälle, ja toivon löytäväni uutta lukemista itselleni niiden sijaan.

Pianon toivon saavani myydyksi. Tavallaan haluaisin pitää sen, mutta tarvitsen enemmän lisää sohvia ja istuimia, kun lasten perheet tulevat käymään. On valittava, mikä on milloinkin tärkeintä.

Marssin aamulla kirpparille aikeenani löytää jotain ihan muuta kuin sitten löysin. Ihastuin välittömästi kirjahyllyyn ja puiseen nojatuoliin. Tein kaupat, ja kannoin tuolin siltä seisomalta kotiin. Hylly haettiin nuorison kanssa, käveltiin peräkanaa pikku sateessa, emo edellä.

Muuan vaikea asia selvisi minulle tänään. Olen ollut allapäin siitä, mutta eteenpäin vaan, rohkeasti kaiken lisäksi, kuten kirjassani kehotan muita. Syönpä nyt omaa lääkettäni, enkä anna periksi. Surkeita, ala-arvoisia ajatuksia pyöri mielessäni sillalta hyppäämisineen kaikkineen. Tosissani en niin tekisi, mutta ahdistuksen ajamana kaikenlaista käy mielessä.

Arin luona kävin päivällä. Kerroin Arille kaiken surkeuteni. Siitä uupuneena Ari nukahti, mutta heräsi ja jäi kuuntelemaan Lutherin kirjaa, kun olimme rukoilleet. Minä puolestani aloitin huoneistoni mylläyksen.

Sain mieluisen puhelun tänä iltana ja siitä olen iloinen. Ei minulla ole minkäänlaista todellista hätää, masennusta tai kurjuutta. Välillä vaan tuulee lujemmin ja sataa rakeita, mutta onneksi on poutaakin toisinaan.

Meillä oli kevään viimeinen raamis tänään. Siunattu tapaaminen rukouksineen, kaikkineen. Uskovat, kuuntelevat ystävät ovat aarteita! Tapaamme kylläkin kesän aikana eri merkeissä, vaikka raamis pitääkin taukoa.

Herra kanssasi tulevanakin yönä, ja huomisena päivänä, arvoisa lukijani!