23.05.2011 - Tampereella kävimme, nääs!

Vesisadetta koko päivä mennessä ja palatessa. Vaasassa kirkastui ja aurinko ilmestyi!

Teron kanssa kurvasimme Tampereelle vesisateen ja harmaiden pilvien välistä. Paluu samoissa merkeissä iltapäivällä. Tero ajoi koko matkan, minä jopa nukahdin mennessämme ja paluumatkalla. Kumma juttu, yleensä en nukahda helposti.

Tero kävi allekirjoittamassa sopimuksen opiskelija-asunnon vastaanottamisesta. Kahden opiskelijan solu, mukavalla paikalla muutamia kilometrejä ammattikorkeakoulusta, jossa hän aloittaa syksyllä rakennusalan opinnot. Tai jotain sen tapaista.

Minä vain istuin kyydissä ja menin mukaan hampurilaisbaariin. Minulle helppo reissu, kun ei aurinko kuumottanut, Terolle raskaampi, kun hän ajoi.

"Minä en ole pannut ristiä kannettavaksesi sitä varten, että sen alle nääntyisit, vaan sitä varten, että oppisit turvaamaan Jumalaan", kirjoittaa Luther kirjassa Mannaa Jumalan lapsille. Allekirjoitan tuon täydellisesti ja kokonaan.

Kun tulimme kotiin, sää kirkastui ja lähdin kävelylle. Menin uimaan, kävin kirjastossa ja sitten kopsuttelin kotiin. Koko matkan sydämessäni soi surullinen sävel.
"Kaipaan päästä rantamille kauniin maan", ja
"Olen kuullut on kaupunki tuolla."

Lähden tapaamaan ystävääni Aulikkia. Piristystä aurinkoiseen iltaan toivotan sinullekin, arvoisa lukijani!