20.04.2011 - Fyrry kasaan!

Kaunis mutta kylmä päivä. Aamulla vähän satoi.

Tiivis, vauhdikas päivä. Kännykkä kourassa olin monta tuntia. Useita tärkeitä puheluita. Sähköpostien vaihtoa. Lyhyesti sanottuna: toimistopäivä!

Arin kanssa olimme pari tuntia alakerrassa kuten eilenkin. Nautin todella yhdessäolostamme. Istuin keinussa jalat nojatuolissa, virkkasin ja kuuntelimme Lutherin katekismusta ja sen selityksiä. Ari voi hyvin, paitsi että hänen jalkojaan kai pakotti, joten yritin keksiä virityksiä ja onnistuinkin.

Ruokapullon, eli siis Arin ruuan, unohdin yläkertaan, joten kipaisin hakemassa sen. Laitoin sen roikkumaan tällä kertaa juhlasalin oven saranaan.

Vein kirjastoon kirjoja ja filmejä, sekä lainasin taas uusia, kun olin menossa lastentarhanopettajien lehteä kasaamaan toisten kanssa. Se tapahtui eräässä päiväkodissa. Ohessa nautimme kahvia ja muuta mukavaa. Paikalla oli lisäkseni neljä naista. Mukava parituntinen.

Kävin pikaisesti Palosaaren kirjastossa, kun se oli päiväkodin vieressä. Menin uteliaisuudesta, sillä en ole koskaan käynyt kyseisessä paikassa. Tutkailin vain vähän ympärilleni.

Päivällä sain viimein pestyksi loput kaksi ikkunaa, eli se työ on tehty tälle keväälle. Miten muutaman luukun pesu voikin olla tuollainen urakka? Kahvipusseja pesin lisää, ja luulin ehtiväni tänään ommella, mutta en ehtinyt.

Huomenna imuroin tuvan ja leivon leipää ja kenties muutakin. Tero tulee lomille pääsiäisen ajaksi.

Sain yllättäen lähteä autoajelulle. Petri oli vaihtanut auton ja antoi äidilleen kyytiä. Hyvin kulki. Sillä kärryllä olisi mukava kurvaista moottoritielle. Tuolla Italiassa tai Saksassa, jossa saa ajaa lujaa! Siunausta vaan Petrin reissuille rukoilen.

Tämän päivän Lutherin teksti oli omaan tilanteeseeni ajatuksia antava:

HOIVATKAA TOINEN TOISTANNE.
"Tästä opimme, kuinka meidän on kohdeltava vajavaisia. On tehtävä ero synnin ja ihmisten välillä. Me koetamme poistaa syntiä ja auttaa ihmistä. Emme saa siis karttaa, hylätä emmekä halveksia ketään, vaan ennemminkin hoivata häntä ja oleskella mielellämme hänen kanssaan. Näin autamme häntä hänen pahuudestaan, nuhtelemme ja neuvomme häntä, rukoilemme hänen puolestaan, kärsimme ja kannamme häntä. Näin teemme vain sen, minkä tahtoisimme itsellemme tehtävän, jos olisimme samassa synnissä.

"Kristittyhän elää vain ollakseen toisille hyödyksi, hävittääkseen syntejä eikä ihmisiä. Tätä hän ei voi tehdä, ellei tahdo olla tekemisissä vajavaisten kanssa. Kummallista laupeuttahan se olisi, että tahtoisit ravita nälkäisiä ja vaatettaa alastomia, mutta et kuitenkaan antaisi nälkäisten ja alastomien tulla luoksesi. Samoin se, ettet tahdo seurustella pahojen ja vajavaisten ihmisten kanssa olisi samaa, kuin et tahtoisi olla kenellekään hyödyksi etkä auttaa ketään tulemaan hurskaaksi.

"Rakkaus ja krisitillinen elämähän ei ole sitä, että löydämme hurskaita, väkeviä ja pyhiä ihmisiä, vaan sitä, että teemme heikoista ja vajavaisista hurskaita ja tätä harjoitamme tässä elämässä. Me emme siis vain kärsi lähimmäisemme virheitä uskossa ja elämässä, vaan myös pyrimme parantamaan niitä." -Mannaa Jumalan lapsille.

Siunattua hiljaisen viikon loppua, arvoisa lukijani!