17.02.2011 - Helpotuksen päivä, joka poiki kuitenkin uusia rukousaiheita!

Pakkasta, yli 10 astetta.

Päivän sanan kanssa polvistuin aamulla pyytämään Jumalan apua haasteisiini:
"Mahtavilla teoilla sinä, Jumalamme, vastaat meille, sinä siunaat ja autat meitä." Vetosin tuohon Jumalan lupaukseen ja pyysin: ole kanssani ja johdata, niin että saan sen avun, mitä tarvitsen.

Kohtasin Ison Viranomaisen. Hän toimi Jumalan johdattamana. Tulin ymmärretyksi, tulin kohdatuksi. Minua ei leimattu laiskaksi tai muuksi. Päinvastoin. "Miten olet ollenkaan jaksanut", sain kuulla.

Tiedänhän minä, miten olen jaksanut. Vain Jumalan Pyhän Hengen voiman avulla, en omallani.

Olipa askeleeni kevyt. Menin Arin luo, istuimme aulassa Amandaa kuunnellen, ja kiitimme rukouksessa Jumalaa hänen avustaan. Ari nukkui aika kauan, minä kudoin siihen asti, kunnes pyöröpuikkoni katkesi.

Minulla on liikaa voimaa. Kahdet bambupuikot olen katkaissut, kun kudon niin tiivistä. Nyt meni sitten pyöröpuikkokin poikki. Pitää kai siirtyä rautakangella kutomaan, jos ei kaposemmat kutimet kestä hirmuisia voimiani.

Rukousilta olisi lähetyskodilla, mutta en jaksa nytkään mennä sinne. Olen jo kolmena iltana ollut menossa, enkä koko aikana ole ollut kunnossa. Tänään pysyn kotona, Aulikki tulee rukoilemaan kanssani. Liekö kirjaston kirja löytynyt, toivon niin!

Petri kävi. Rukoilimme, aihetta riittää. Söimme yhdessä ja joimme kahvit. Tein riisijauhelihasipulimössöä. Pakasteeesta löysin omaviljelemiämme purjoja ja heitin keitoksen sekaan. Liekö viiden vuoden takaa, koska puutarhapalstaakaan meillä ei ole ollut aikoihin!

Olen onnellinen, kun huomenna ei ole mitään pakollista kuviota tiedossa. Kirjapaketti lienee tulossa huomenna kahteen mennessä. Sitten menen Arin luo. Jos Herra suo, niin näin teen.

Mikään ei ole uskovan elämässä niin varmaa, kuin epävarmuus. Mutta mikään ei ole yhtä turvallista epävarmuutta, sillä oman tahdon ja suunnitelmat saa jättää Herran käsiin ja kaikki sujuu varmasti parhain päin siten. Herra johtaa, minä seuraan.

Kenties käyn saunassa tulevana viikonloppuna pitkästä aikaa. Ehkäpä se karkottaisi taudit lopullisesti! Sitä toivon.

Toivotan siunattua illan jatkoa, arvoisa lukijani!